3+1 kysymystä digitalisaation roolista rakentamisessa

Digitalisaatio vaikuttaa aivan jokaiseen toimialaan. Toisistaan alat eroavat lähinnä siinä suhteessa, miten ja kuinka nopeasti digitalisaatio niissä ilmenee ja etenee. Digitalisaatiota ei voi tarkastella yhtenä, kontekstistaan irrotettuna kokonaisuutena, vaan sen vaikutuksia on tarkasteltava pienempiin osiin pilkottuna. Näin voimme ymmärtää paremmin sen vaikutuksia ja niin ikään sitä, miksi myös rakennusalan on syytä olla kehityksessä mukana.

1. Miten digitaalisuus näkyy rakennusten suunnittelussa ja tuotannossa?

Suunnittelussa ja tuotannossa digitalisaatiolla haetaan lähtökohtaisesti keinoja rakentamisen kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen. Keskeisessä asemassa on tietomallintaminen, jonka avulla mahdollistetaan monia asioita, kuten

  • parempi vaikutusmahdollisuus hankkeen kokonaiskustannuksiin ja käyttäjien osallistamiseen
  • vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisuiden monipuolisempi vertailu
  • suunnitteluratkaisuiden tehokkaampi havainnollistaminen ja analysointi
  • suunnitelmien ja käyttäjätarpeiden parempi integrointi
  • käyttäjän toimintojen simulointi ja virtuaaliset käytettävyyskävelyt
  • suunnitelmavirheistä ja -puutteista aiheutuvien ongelmien ja kustannusten vähentyminen.

Rakennustuotannossa tietomallintamista voidaan hyödyntää myös useissa työmaatoiminnoissa, esimerkiksi

  • työmaan määrä-, kustannus- ja aikatauluhallinnassa
  • hankinnoissa ja sähköisissä hankintajärjestelmissä
  • työmaan tuotannonohjauksessa ja työnsuunnittelussa
  • työturvallisuuden suunnittelussa
  • suunnitelmien teknisessä havainnollistamisessa
  • osapuolten välisessä kommunikoinnissa ja päätöksenteon tukena
  • dokumentaation hallinnassa.

Nimenomaan tietomallintaminen on rakentamisen kokonaisuudessa se avaintekijä, joka mahdollistaa digitaalisten työkalujen hyödyntämisen myös valmiissa rakennuksessa, koko sen elinkaaren aikana.

Tuotannossa olisi mahdollista hyödyntää yhä enenevässä määrin dokumentaation sähköistämistä sekä erilaisia digitalisoituja apuvälineitä, mutta tällä hetkellä ne ovat pitkälti vain työmaalla tapahtuvan havainnoinnin apuvälineitä: paperisista muistilapuista on siirrytty digimuistilappuihin. Käytännössä kokonaan hyödyntämättä on esimerkiksi virtuaaliteknologia. Muun muassa 3D-tulosteet ja robotiikka laajemmassakin mittakaavassa ovat jääneet lähinnä kokeilujen asteelle. Pisimmälle 3D-tulostamisessa on yltänyt betoniteollisuus, jossa vaikeimmin valmistettavia elementtejä on alettu tuottamaan tulostamalla. Kapulana rattaissa on kuitenkin kustannustehokkuus; tulostettava betonimassa on hyvin kallista.

Missä vaiheessa digitalisaatio näkyy asiakkaalle?

Rakennuksen loppukäyttäjä hyötyy digitalisaatiosta jo ensimmäisiä valintoja tehdessään. Muun muassa digitalisoidut paikkatietopalvelut edistävät valinnan mahdollisuuksia ja niin ikään rakennuksen ominaisuuksiin liittyvät valinnat helpottuvat merkittävästi. Asukas voi monipuolistaa tulevan kotinsa ominaisuuksia huomattavasti aikaisempaa laajemmassa skaalassa, saaden myös välittömästi tietoonsa valintojen vaikutukset hintaan.

Hieno esimerkki digitalisaation hyödyntämisestä on Vantaalla vastikään toteutettu 3D-kaupunkimallinnus. Kyseessä on kolmiulotteinen kaupunkikartta, joka helpottaa nykytilan ja suunnitelmien analysoimista sekä yhteensovittamista. Kaikille avoimessa verkkopalvelussa voi esimerkiksi sijoittaa vielä kuvitteellisen talonsa haluamalleen tontille ja tarkkailla, kuinka valo ja varjot suuntautuvat sillä eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina ja miltä maisema talon ikkunasta tulisi näyttämään.

Digitalisaatio näkyy vahvasti myös asiakkaiden muuttuneissa odotuksissa ja tarpeissa. IoT, eli esineiden internet, näyttäytyy useimmille vielä tällä hetkellä toisistaan irrallisina arjen apuvälineinä, kuten vaikkapa etäohjattavana lämmön- tai valaistuksen säätelynä. Jatkossa asumiseen liittyvän digitalisaation on kuitenkin oltava huomattavasti laajempi ja yhtenäisempi kokonaisuus.

Miten digitaalisuus näkyy asukkaan arjessa?

Välittömänä digitalisuuden seurauksena syntyy erilaisia älykkäitä rakennuksia tai asuntoja, joissa erityyppisten päätelaitteiden ja anturoiden avulla käyttäjillä on mahdollisuus saada tietoa tiloista ja säätää niiden olosuhteita. Yhtä lailla sensorit keräävät tietoa asukkaiden ja käyttäjien tavoista, elämänrytmistä ja hyvinvoinnista, ja tämän datan avulla laitteiden toimintaa säädellään automaattisesti käyttäjilleen ihanteelliseksi.

Digitalisaation myötä talotekniikan ja rakennusautomaation merkitys kasvaa. Erilaisten anturitekniikoiden ja teollisen internetin avulla tietoa saadaan nopeasti. Samalla rakennusten etävalvonta ja -hallinta tehostuu ja rakennusten kunnossapidosta sekä koneiden ja laitteiden kunnonvalvonnasta muotoutuu aiempaa huomattavasti ennakoivampaa. Näin ollen voidaan toisaalta myös sanoa, että digitaalisuus ei näy asukkaan arjessa, sillä rakennuksissa ja järjestelmissä olevat viat voidaan havaita jo ennen kuin asukas tai muu käyttäjä ehtii itse edes reagoida asiaan. Laitteet voivat tehdä itse varaosatilauksia, ehdottaa toisenlaisia tapoja järjestelmien käyttämiseen ja niin edelleen. Vielä tällä hetkellä suurin ongelma asiassa kuitenkin lienee osaamisen puute saatujen tietojen analysoinnissa ja optimaalisessa hyödyntämisessä.  Mutta kenties tähänkin koneoppiminen ja tekoäly tuovat ratkaisun?

Välillisesti digitalisaatio vaikuttaa myös rakennusten ja tilojen kysyntään. Selvemmin tämä heijastunee liike- ja toimistotilojen kysyntään. Tulevaisuudessa ei ehkä tarvita enää uusia kauppatiloja, kun kauppa siirtyy nettiin tai toimistotiloja, kun etätöitä tehdään yhä enemmän. Toisaalta asuinrakennuksiin tarvitaan myös erityyppisiä tiloja nettiostoksille, etenkin päivittäistavaroille.

Ja vielä yksi kysymys…

Suurin kysymysmerkki digitalisaation merkityksestä rakentamisen tulevaisuudessa liittyy alan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Digitaalisuuden kehittyminen vaikuttaa väistämättä uudentyyppisten toimijoiden ja liiketoiminnan syntymiseen. Missä määrin rakentamisen rajat muuttuvat, on vielä epäselvää.

Jos rakentaminen etenee samaan suuntaan kuin kuluttajaliiketoiminta, alan tuotekeskeisestä malleista tullaan siirtymään palvelukeskeisiin malleihin. Käytännössä markkinoille tulee yrityksiä, jotka tarjoavat esimerkiksi sisäilmaolosuhteita, ei vain järjestelmiä ja niiden huoltoa. Digitalisaation edistymisen jarruna ei ole enää tekniikka. Keskeinen kysymys sen etenemisessä rakennusalalla onkin se, löytyykö lystille riittävästi maksavia asiakkaita?

 


Valokuva: Janne Suntio

Ajankohtaista