Keynote-puheenvuoron tilaisuudessa piti 3D-tulostamiseen liittyviin innovaatioihin keskittyvän 3DBearin perustaja ja toimitusjohtaja Kristo Lehtonen. Hän visioi erilaisia vaihtoehtoja sille, mikä tulee olemaan digitalisaation sekä juuri esimerkiksi 3D-tulostamisen ”killer feature” nimenomaan rakentamisessa, eli asia, jonka suosion myötä siitä tulee valtavirtaa ja arkea kaikilla työmailla.
”3D-tulostamisen myötä yksityiskohdat eivät enää maksa, vaan materiaalin määrä ratkaisee hinnan. Tähän mennessä hintaa ovat nostaneet monimutkaiset ratkaisut, mutta tulevaisuudessa monimutkaisuus on ilmaista.” Kustannukset eivät siis tule Lehtosen mukaan tule olemaan enää suunnittelua rajoittava tekijä, koska karkeasti sanottuna vain kilohinta ratkaisee. Siinä missä ihmiset elementtejä valmistaessaan voivat tulkita ohjeita ja malleja useilla eri tavoilla ja jopa improvisoiden, kone osaa toteuttaa lopputuloksen vain yhdellä tavalla. Näin ollen myös valmistusvirheiden määrä saadaan minimoitua.
Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen ei yhtynyt keskustelussa esiin nousseeseen huoleen siitä, kaatuvatko 3D-tulostamisen mahdollisuudet rakennustyömailla rakennusmääräyksiin. Kemppainen muistutti, että vastikään uudistuneet rakentamista koskevat asetukset ovat menneet nimenomaan siihen suuntaan, että innovaatiot mahdollistetaan. ”Asetusten edellyttämät lujuus- ynnä muut vaatimukset on toki täytettävä, mutta valmistustapa esimerkiksi riittävän kestävien elementtien tuottamisessa on vapaa.” Kemppainen muistutti myös, että digitalisaation myötä talonrakennuksen esivalmistusastetta pystytään nostamaan nykyisestään huomattavasti, jolla puolestaan nähdään yksiselitteisesti laatua parantava vaikutus.
Digitalisaatio työmailla tänään – tai viimeistään huomenna?
3D-tulostamisen hyödyntämistä rakentamisessa on tähän asti jarruttanut lähinnä tulostamiseen sopivan materiaalin korkea hinta. Digitalisaatio on kuitenkin myös paljon muuta kuin vain 3D-tulostettuja rakennuselementtejä, jo tälläkin hetkellä. KIRA-digi 360 -tilaisuudessa käytiin läpi kuusi erilaista esimerkkiä siitä, kuinka sitä hyödynnetään rakentamisessa jo nyt. Kaikki esitellyt esimerkit ovat saaneet KIRA-digi-kokeiluhankerahoitusta.
Infra-alalta mukana ollut esimerkkitapaus oli oiva osoitus siitä, kuinka digitalisaatiota voidaan varsin yksinkertaisellakin tavalla hyödyntää, saaden aikaan merkittäviä säästöjä. Infrakitin perustaja ja toimitusjohtaja Teemu Kivimäki kertoi kalliolouhintaporauksissa usein vastaantulevasta ongelmasta. Poraajan ja panostajan työvaiheet ovat toisistaan täysin erilliset ja tekijät ovat työmaalla eri aikaan. Jos panostaja ei löydä kaikkia poraajan räjäytystä varten tekemiä reikiä, koko räjäytystyö voi epäonnistua. Kun tiedot työn kaikista vaiheista tallennetaan digitaaliseen muotoon, reijät ovat paikannettavissa helposti, virheettömästi ja nopeasti. Kivimäen varovaisenkin arvion mukaan tietojen digitalisointi tuo 20 prosentin säästön kustannuksiin. Arvio säästöstä perustuu siihen, että mittamiehiä tarvitaan työmaalla aikaisempaa vähemmän sekä siihen, että digitalisaation myötä koneet pystyvät hoitamaan työtä automatisoidusti, ilman mittamiesten odottelua.
Betonirakentamisen alalta mukana oli kaksi esimerkkiä; betonin kuivumisen seurantaan liittyvä innovaatio sekä digitaalinen betonointipöytäkirja. NCC selvitti, kuinka digitaaliset ratkaisut voidaan valjastaa betonin kosteuden ja kuivumisen seurantaan. Pilottikohteena olevaan taloon asennettiin 80 ilmankosteus- ja lämpötila-anturia sekä ulko- että sisätiloihin, myös valettujen betonilattioiden sisään. Rakennuksen pohjakerrokseen asennettiin tukiasema, joka keräsi datan ja lähetti sen eteenpäin. ”Anturit hälyttivät, jos työmaalla oli liian kylmää tai kosteaa. Reaaliaikaisten olosuhteiden mukaan lämmitystä ja tuuletusta päästiin säätelemään välittömästi”, kertoi NCC:n kehitysinsinööri Esa Eklund. Kustannussäästöjä syntyi muun muassa siitä, että jatkuvasti oikeanlaiset olosuhteet edesauttoivat aikataulussa pysymistä ja optimaalista energiankulutusta.
Betonointipöytäkirjan digitalisointia esitteli Congridin toimitusjohtaja Timo Makkonen. Yhtenä keskeisimmistä hyödyistä hän mainitsi Eklundin tavoin reaaliaikaisen seurannan mahdollisuuden. Pöytäkirjaan tallentuvat antureiden avulla kaikki betonointiin suoraan liittyvät tiedot ja niin ikään välillisesti vaikuttavat tekijät, kuten säätiedot. Käyttäjälleen järjestelmä vastaa esimerkiksi kysymykseen, milloin uusi betonipinta voidaan turvallisesti päällystää.
Yksittäisen järjestelmän erinomaisuudesta huolimatta Makkonen painotti puheenvuorossaan sitä, että kyseessä ei voi olla muista vastaavista erillään toimiva applikaatio, sillä hyöty siitä saadaan parhaiten irti vain siinä tapauksessa, että tiedot virtaavat kitkatta applikaatiosta toiseen. Jani Kemppainen muistutti myös siitä, että nykyiset toimintaohjeet edellyttävät betonointipöytäkirjoja määrämuotoisena, tietyssä formaatissa. Myös esimerkiksi kosteudenmittaus tulee tehdä RT-ohjekortin mukaisesti, eli pelkästään antureilla kerätyt tiedot eivät riitä. Mahdollisessa riitatilanteessa käräjäoikeus huomioi ainoastaan periteiseen tapaan mitatut kosteusarvot. Täysin digitalisoituun betonointipöytäkirjaan on siis vielä matkaa; luottamus automaattisesti kerätyn ja siirretyn datan oikeellisuuteen saavutetaan vain keräämällä sitä riittävän paljon ja pitkään rinnakkain perinteisesti kerätyn tiedon ohessa.
eRent Solutions on hyödyntänyt KIRA-digi-rahoitusta kehittäessään järjestelmää, jolla voidaan seurata työmaiden koko rakennuskalustoa, mukaan lukien sekä omat että vuokratut koneet ja laitteet. Nykyisellään niiden käytössä suurin ongelman on tehottomuus; monen koneen ja laitteen käyttöaste on alle 50 prosenttia ja myös hävikki on varsin suuri rasite. Toimitusjohtaja Olli-Pekka Aaltosen esittelemässä, mobiilioptimoidussa järjestelmässä koko kalustoa ja sen käyttöä pystytään seuraamaan ja hallinnoimaan keskitetysti. ”Yksinkertaisimmillaan järjestelmästä voidaan tarkistaa, kannattaako tiettyä laitetta lähteä hakemaan omalta, kauempana sijaitsevalta työmaalta vai saadaanko se käyttöön nopeammin ja edullisemmin vuokraamalla.” Käytännössä jokaiselle laitteelle annetaan digitaalinen tunniste, jonka avulla pystytään käytön ja sijainnin lisäksi tarkkailemaan myös muun muassa huoltovälejä ja näin ollen pidentämään laitteiden käyttöikää. Järjestelmä parantaa osaltaan myös työturvallisuutta, sillä tunniste mahdollistaa käyttö- ja turvallisuusohjeiden lukemisen mobiililaitteella työmaalta käsin.
Esitellyistä digiratkaisuista kahdessa perehdyttiin paperittomaan työmaahaan. Firan innovaatiotiimin talouspäällikkö Annabella Haavisto muistutti, että muualla maailmassa, jopa Kiinassa, tavallisella rakennustyöntekijällä on suomalaista kollegaansa huomattavasti enemmän digitaalisia työvälineitä käytössään. Meillä vielä lähes poikkeuksetta printataan paperikuvat, joiden pohjalta töitä työmailla tehdään, vaikka tieto alun perin onkin ollut useimmissa tapauksissa digitaalisessa muodossa. Digitaaliset työvälineet mahdollistavat Haaviston mukaan parhaalla mahdollisella tavalla sen, että kunkin työvaiheen suorittajalla on tuorein ja juuri itsensä kannalta olennaisin tieto helposti saatavilla.
Hannele Pokka haastoi Haavistoa kyseenalaistamalla sitä, ovatko rakennustyöntekijät todella valmiita ja halukkaita ottamaan digitaaliset työkalut osaksi arkeaan. Firan pilottikohteen kokemusten pohjalta Haavisto vakuutti uskovansa, että käytännössä kuka tahansa oppii digityökaluja käyttämään. Pilottikohteessa työskennelleistä ainoastaan yksi henkilö oli ilmaissut ennakkoluuloisuutta digitalisaatiota kohtaan, kaikki muut olivat ottaneet sen ilolla vastaan.
Ohjelmointiyritys Metosin on pyrkinyt ratkaisemaan töiden dokumentaation hitauteen liittyvää ongelmaa. Käytännössä haaste liittyy usein siihen, että jo tehtyjä töitä ei voida laskuttaa, koska sitä edellyttävää dokumentaatiota ei ole tehty ajoissa. Konsultti Jari Vasell esitteli tapaa, jolla matkaa työmaalta toimistoon voitaisiin saada nykyistä huomattavasti lyhemmäksi. Hänen esittämänsä arvion mukaan ajallista säästöä saavutettaisiin jopa 30 prosenttia, mikäli dokumentaatiota varten tarvittavat tiedot saataisiin lähtemään reaaliaikaisesti suoraan työmaalta digitaaliseen järjestelmään. Metosinin kehittämä järjestelmä pyrkii niin ikään yhdistämään rakentamisen koko ketjun, aina rahoittajasta alkaen, yhden applikaation ääreen.
Miten tästä eteenpäin?
Skeptisimmin asiaan suhtautuvat puhuvat digitalisaation sijaan ”pilipalisaatiosta” ja ”applikaatiohelvetistä”. Pelkona on, että erilaisia järjestelmiä kehitetään ilman, että niillä on todellista vaikutusta lopputulokseen, olipa tavoitteena sitten tehokkuuden, taloudellisen tuottavuuden tai laadun parantaminen. Näistä epäilyistä pääsee eroon vain implementoimalla tällä hetkellä vielä kokeiluvaiheessa olevia hankkeita niin suunnittelun kuin työmaidenkin arkeen mahdollisimman aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti.
KIRA-digi 360 -keskustelussa heitettiin ilmoille tutkimustulos, jonka mukaan enää ainoastaan metsästys ja kalastus ovat rakennusalan alapuolella digitalisaation hyödyntämisessä. Jotta ala ei jää nykyisille sijoilleen, olisikin tärkeää löytää edes yksi työmaa, jolla riittää rohkeutta testata erilaisia digi-innovaatioita keskitetysti, kaikissa työvaiheissa.
Kokeilukulttuuri on nyt erinomaisessa vauhdissa, mutta kokeilut voivat helposti jäädä pirstaleisiksi yksittäistapauksiksi. Ratkaistavaksi siis vielä jää, kuinka applikaatiot ja muut järjestelmät voidaan yhdistää siten, että tieto virtaa ja uudet työskentelytavat saadaan yhdenmukaisesti käyttöön. Tavoitteeksi olisi hyvä asettaa myös yksi yhteinen toimintaympäristö tai alusta, jolla kilpailevatkin järjestelmät voisivat toimia yhteensopivasti ja rinnakkain.
Jani Kemppainen summaa oman visionsa tulevasta: ”Ihmisethän digitalisaation toteuttavat. Me olemme tottuneet tekemään asioita tietyillä tavoilla ja neuvottelemaan pöydän vastakkaisilla puolilla. Kaikkien osapuolten on nyt alettava tekemään töitä digitalisaatiohankkeen eteen, saman pyöreän pöydän ääressä. Meidän on vain yksinkertaisesti pystyttävä yhdessä sopimaan uusista toimintatavoista.”
Videotallenne KIRA-digi 360 -keskustelutilaisuudesta Facebookissa
Teksti: Tanja Määttänen
Kuvat: Linda, Redanredan Oy