Ehkä merkittävin asia on asennemuutos. Energiauskovaiset eivät enää paranna maailmaa keskenään, vaan kestävä kehitys näkyy edelläkävijäyritysten strategioissa ja investoinneissa.
Muutama esimerkki:
- Kauppaketjut, energiayhtiöt ja isot kiinteistönomistajat käyvät kisaa siitä, kenen katolta tai tontilta löytyy suurin aurinkovoimala.
- Energiantuotanto hajautuu, yksittäinen kuluttaja voi itse tuottaa uusiutuvaa energiaa verkkoon.
- Energia- ja ympäristöteknologian yritykset, esimerkiksi Oilon, tekevät merkittävää kansainvälistä liiketoimintaa.
- Öljy-yhtiö ST1 poraa seitsemän kilometrin reikää Otaniemessä geotermistä energiaa varten.
- Erityisesti kansainväliset yritykset vaativat nykyään ympäristösertifioituja kiinteistöjä.
- Helsingin kaupunkipyörät ovat saavuttaneet suurta suosiota työmatkaketjujen täydentäjinä ja useat muut kaupungit suunnittelevat omia kaupunkipyöräjärjestelmiä.
Erityisen hienoa on todistaa alan yritysten kansainvälistymistä. ERA17-toimintaohjelman alkaessa tehdyssä kyselyssä 2010 liiketoimintamahdollisuuksia ulkomailla pidettiin vähäisimpänä motivaattorina energiaviisaalle toiminnalle!
Tämä muutos kohti energiaviisautta on tehty yhteistyössä, edelläkävijöitä löytyy eri puolilta Suomea. Mukana on esimerkiksi lainsäädännöstä vastaavia viranomaisia, kaavoituksesta vastaavia kuntia, käyttäjiä edustavia tilaajaorganisaatioita, rakennusliikkeitä, rakennusmateriaalien valmistajia, energiayhtiöitä, teknologiatoimittajia, tulevaisuuden visioijia, tutkimuslaitoksia ja innovaatiorahoitusta.
Silti ei kannata jäädä paistattelemaan näillä saavutuksilla, vaan trendiä kohti parempaa energiatehokkuutta on vahvistettava. Julkisella sektorilla olisi merkittävä mahdollisuus energiatehokkaiden ratkaisujen markkinoiden kehittymiseen fiksujen hankintojen kautta. Hankintakriteerinä kannattaisi monesti käyttää elinkaarikustannuksia hankintahinnan sijaan. Eikä ratkaisua aina tarvitsisi tarkasti määrittää vaan tavoitetaso. Annetaan yritysten kilpailla siitä, mikä on fiksuin tapa päästä parhaaseen sisäilmaan ja energiatehokkuuteen!
Kirjoittaja Virpi Mikkonen on Tekesin palvelujohtaja.
Seuraa Virpi Mikkosta Twitterissä: @vipsu