Hätähuuto allianssin puolesta

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä ollaan kaavailemassa päävastuulliselle toteuttajalle lakisääteistä vastuuta rakennuskohteen toteuttamisesta. Viimeksi käsillä olleiden pykäläluonnosten mukaan päävastuulliselle toteuttajalle säädettäisiin viiden vuoden vastuuaika.

Ehdotetusta vastuusta tekee elinkeinotoiminnassa täysin poikkeuksellisen se, että lainsäädännöstä suunnitellaan pakottavaa. Vastuunjaosta ei voisi sopia toisin. Tämä sopimusvapauden kaventaminen sitoisi myös ammattimaisten rakennuttajien käsiä sen osalta, miten he saisivat sopia hankkeidensa toteuttamisesta.

Ehdotus on äärimmäisen hankala erityisesti allianssin ja muiden yhteistoiminnallisten toteutusmuotojen näkökulmasta. Allianssin edistyksellisyys perustuu juuri siihen, että vastuu kannetaan hankkeen sisällä yhdessä. Maailmalla puhutaan niin sanotusta No Blame -periaatteesta.

Viime aikoina Rakennuslehdessä ja muissa medioissa on uutisoitu allianssimallin toteutuneista eduista. Esimerkiksi Tampereen raitiotien ja Raide-Jokerin osalta on saatu onnistumisia, jotka eivät vastaavankokoisissa rakennushankkeissa ole aikaisemmin olleet itsestäänselvyyksiä. Erittäin vaativia hankkeita on viety läpi etuajassa ja alle budjetin. Vuoden rakennuttajaksi valittiin puolestaan HOAS, jonka allianssimaiseen toimintaperiaatteeseen kuuluvat nimenomaan vahvojen kumppanuuksien luominen ja yhdessä tekeminen.

Allianssissa korostetaan sopimusosapuolten yhteistä vastuuta hankkeen sisällä. Allianssissa on yhteinen vastuu hankkeen tavoitteisiin pääsemisestä sekä suunnitelmista, rakentamisesta, aikataulusta, kustannuksista ja laadusta. Sopimusosapuolilla on intressi koko hankkeen onnistumiseen sen sijaan, että palveluntuottajat keskittyisivät oman työnsä osaoptimointiin.

Toteutusta ei voida tehdä aidosti yhdessä niin, että vain yksi kantaa siitä vastuun. Toteutuessaan lakiehdotus hakkaisi kiveen sen vanhakantaisen mustavalkoisen vastakkainasettelun, josta yhteistoiminnallisilla malleilla on toistaiseksi erittäin onnistuneesti pyritty eroon. Palattaisiin aikaan, jolloin vain keppi tunnettiin kannustimena.

Toki mikään ei estä käyttämästä nimikettä ”allianssi” myöhemminkään. Kysymys ei kuitenkaan olisi silloin aidosta ja puhtaasta yhteisen vastuun kantamiseen perustuvasta allianssista. Sopivampi nimike olisikin ”vastakkainasetteluallianssi” tai ”sormellaosoitteluallianssi” (engl. ”Blame Alliance”).

Pakottavassa perinteisten mallien mukaisessa vastuunjaossa myös ammattimaisten ja osaavien rakennuttajien kädet sidottaisiin. Tuntuu erikoiselta ja tasapäistävältä, että heillä ei olisi mahdollisuutta käyttää puhdasta allianssia toteutusmuotona vain siksi, että on olemassa myös rakennuttajia, jotka lainsäätäjän näkemyksen mukaan tarvitsevat kuluttajansuojan kaltaista tukea. Kuluttaja on kuningas valitessaan hyllytavaraa, mutta sen syvemmälle prosessiin hänellä ei yleensä ole asiaa.

Elinkeinonharjoittajien sopimusvapauteen puuttumiselle pitäisi olla hyvin korkea kynnys. Maankäyttö- ja rakennuslain valmistelussa tulee ottaa huomioon myös rakennuttajien perustuslaillinen omistuksensuoja ja siihen liittyvä määräämisvapaus. Vähintäänkin lakiin tulisi kirjata mahdollisuus sopia päävastuullisen toteuttajan vastuusta myös toisin.

Lakiehdotus tulee lausuntokierrokselle lähiaikoina ja toivoisin, että koko kiinteistö- ja rakennusala miettii sen yhteydessä, minkälainen lainsäädäntö tukee alan kehitystä ja parantaa aidosti rakentamisen laatua.

Kirjoittaja on Talonrakennusteollisuus ry:n vastaava lakimies, vastuualueenaan mm. rakennus- ja kiinteistöalan juridiikka. Kirjoitus on julkaistu alun perin 3.9.2021 Rakennuslehden Näkökulma-palstalla.