Arkkitehti Kristiina Kuusiluoma arkkitehtitoimisto Collaboratorio Oy:stä kertoo oman yrityksensä ja Vihdin Betoni Oy:n yhteisistä kehittämistavoitteista:
”Olemme kehittäneet massiivisavea rakennusmateriaalina jo vuodesta 2017 lähtien, koska olemme halunneet löytää betonille hiilipäästöjä huomattavasti pienentävän sementtivapaan vaihtoehdon. Kutsumme sitä Luonnonbetoniksi.”
Ympäristöministeriö on myöntänyt näille kahdelle yritykselle rahoitusta KIRAilmasto-ohjelmassa vuoden 2024 lopussa päättyvälle hankkeelle vähähiilisen ja teolliseen tuotantoon soveltuvan polttamattoman massiivisaviseinän kehittämiseksi.
”Materiaalin käytöstä lattioissa on hyviä kokemuksia ja se on meillä normaalia liiketoimintaa. Yhden betonilattian hiilipäästöillä voitaisiin rakentaa noin 25 luonnonbetonilattiaa. Nyt tavoittelemme vastaavia hyötyjä seinien valmistuksessa”, Kuusiluoma sanoo.
Päästöjen vähäisyys perustuu kiviaineksen ja saven seokseen, jossa savea ei polteta. Betonin valmistuksessa huomattava osa päästöistä aiheutuu sementtiklinkkerin poltosta korkeassa lämpötilassa ja valmistusprosessin kemiallisista reaktioista.
”Luonnonbetonin valmistuksen hiilipäästö aiheutuu muun muassa kuljetuksista ja työkoneiden päästöistä, jotka ovat hyvin pieniä verrattuna sementin valmistuksen edellyttämän polttoprosessin ja kemiallisen reaktion päästöihin”, Kuusiluoma jatkaa
Hän korostaa, että luonnonbetonilattia on myös helposti täysin kierrätettävissä. Materiaali voidaan irrottaa ja siirtää uuteen käyttökohteeseen. Työstäminen uudeksi lattiaksi tuottaa hyvin pienet päästöt. Materiaalit voidaan myös palauttaa suoraan luonnon kiertokulkuun.
”Esimerkiksi teräs on myös kierrätettävää, mutta sen sulattaminen ja muokkaaminen uuteen käyttötarkoitukseen vaatii paljon energiaa.”
Luonnonbetoni esillä Milanon Design Weekillä
Seinissä on tarkoitus käyttää sataprosenttisesti kierrätettyjä aineksia ja ylijäämämassoja. Kehityshankkeen puitteissa käytetään kiviaineksena Finlandia-talon purettuja marmorilaattoja ja savena työmaiden alta kaivettua savea neitseellisen peltosaven sijaan.
”Massaan täytyy saada juuri oikea määrä savea suhteessa kiviainekseen. Jos savea on liikaa, olemme pulassa kutistuman kanssa, ja jos sitä on liian vähän se ei toimi sideaineena. Kun seokseen on lisätty hyvin vähän vettä ja se on valmis, massa puristetaan muotin väliin kerroksittain. Koekohteiden jälkeen meillä on tarkoitus kehittää menetelmää niin, että massasta voidaan valmistaa elementtejä teollisessa mittakaavassa”, Kuusiluoma kertoo.
Kehityshankkeen yhteydessä on kartoitettu saven käyttöä maailmalla ja etenkin Keski-Euroopassa, jossa sen käytöstä löytyy vaikuttavia kohteita muun muassa Sveitsistä, Itävallasta, Saksasta ja Ranskasta.
”Kokemukset maailmalta ovat inspiroivia ja olemme saaneet hyvää tietotaitoa. Yksi hienoimmista kohteista on Ranskan Lyonissa sijaitseva kolmikerroksinen toimistotalo, jossa rakennuksen kantavat julkisivut ovat aukotukseltaan parabolikaaria ja ne on tehty tämäntyyppisestä massiivisavesta. Savihan on maailman vanhin rakennusmateriaali, joka kelpaa materiaaliksi myös nykyaikaiseen kaupunkirakentamiseen.”
Kristiina Kuusiluomalla on hyviä kokemuksia vähähiilisen rakentamisen ohjelmasta.
”Meidän kaltaisillemme toimijoille on todella tärkeää saada rahoitusapua Suomen markkinoilla uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseen. Kiinnostus on laajaa myös ulkomailla. Meidät kuratoitiin juuri Milanon Design Weekille, jonne on koottu ekologisimpia ja innovatiivisimpia ratkaisuja ympäri Eurooppaa. Luonnonbetonituotteitamme on esillä Alcovassa, Habitare materials -osastolla.”
Esimerkkejä Luonnonbetonin sävyistä.
KIRA-kasvuohjelmassa mukana olevia yrityksiä, innovaatioita ja kehityshankkeita on esitelty Rakennusninsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n RIA-lehdessä (2/2023).
Teksti: Sampsa Heilä
Kuvat: Luonnonbetoni, Collaboratorio