Digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia infrastruktuurin ja palveluverkkojen kehittämisessä kartoitettiin seitsemässä KIRA-digin rahoittamassa hankkeessa. Nykyisellään palveluverkkosuunnittelun keskeinen haaste on, että tietoa palveluverkon eri osa-alueista syntyy paljon, mutta se on siiloutunutta ja hajallaan eri järjestelmissä.
Kuopion kaupungin ja FCG Konsultointi Oy:n toteuttaman hankkeen tavoitteena oli kehittää vuoden 2018 aikana dynaamisen palveluverkkosuunnittelusovelluksen pilottiversio, DigiPAVe. Sovellusta testattiin Kuopion kaupungin koulu- ja päiväkotiverkostotyössä. DigiPAVe-sovelluksen avulla voitiin seurata kunnan palvelu- ja toimitilaverkoston suorituskykyä ja kapasiteettia ja analysoida toiminnan tarpeita.
Pilotin pohjalta havaittiin, että palveluverkkoihin liittyvät suunnittelun ja päätöksenteon haasteet liittyvät keskeisesti kokonaiskoordinaation puuttumiseen, tiedonkulkuun ja tiedon siiloutumiseen. Kokeiluhankkeen aikana huomattiin, että tietojärjestelmäpohjaiselle verkostosuunnittelusovellukselle on tarvetta. DigiPAVe on esimerkiksi parantanut tilojen käytettävyyttä ja auttanut kohdentamaan resursseja. Kuopion kaupunki aikoo jatkaa DigiPAVe-sovelluksen kehitystä ja ottaa toimintamallin käyttöön.
Tietomallit helpottavat tiedonsiirtoa
Digitaalisuudesta on apua myös kiinteistöjen ylläpidossa ja kaupunkien rakentamisessa. Espoon kaupungin hankkeessa haluttiin automatisoida kaupungin kiinteistöjen tietoja sisältävien rekisterien ylläpito. Hankkeessa haluttiin luoda automaatio, joka pitäisi yllä eri alueiden rekistereitä ja helpottaisi tiedonsiirtoa. Hankkeessa saatiin selville, että jos suunnitelmien tekotapaa muutetaan yhdenmukaisemmaksi, voitaisiin tällä hetkellä viikon kestävä työ tehdä tietomallin ja tekoälyn avulla minuuteissa.
Tietomallit tehostavat tulevaisuudessa myös maankäyttöä. Helsingin, Espoon, Tampereen ja Vantaan kokeiluhankkeessa haluttiin saada maankäytön suunnittelun kustannukset näkyviksi. Kokeilu tuotti neljän kaupungin yhteisen näkemyksen maaperäkartan luokituksista rakennettavuutta eli toteutuskelpoisuutta varten. Samalla luotiin yhtenäinen esitys maaperän rakennettavuustiedon jäsentämisestä ja esitystavasta. Hanke esittää, että jäsentämistapa ja esitystapa voitaisiin ottaa käyttöön valtakunnallisesti. Työ kaavamallin tietorakenteen vakioimiseksi jatkuu ympäristöministeriössä sekä muun muassa toisessa Helsingin kaupungin vetämässä kokeilussa.
Helsingin kaupungin hankkeessa Kalasataman alueesta tuotettiin digitaaliset kaksoset eli kehitettiin alueesta kaupunkitietomalli ja kolmioverkkomalli, joita pystytään käyttämään älykkäässä kaupunkisuunnittelussa. Hankkeessa onnistuttiin luomaan kaupunkitietomallin ja kolmioverkkomallin mallialusta, ja digitaalisen kaksosen ja 3D-verkkoportaalin kytkeminen älykaupunkikehitykseen osoittautui tarpeelliseksi ja menestykselliseksi. 3D-mallissa on havaittavissa konkreettisia hyötyjä verrattuna 2D-karttaan. Mallialustan käyttö havaittiin niin tehokkaaksi, että sitä sovellettiin jo hankkeen aikana muissakin kaupungin hankkeissa. Helsingin kaupunki jatkaa digitaalisten kaksosten kehitystä.
Rajapinnoista sujuvuutta infratiedon kulkemiseen
Kaupunkien ja suunnittelutoimistojen käyttämät tiedot tie- ja katuverkostojen kunnosta eivät toistaiseksi kulje jouhevasti osapuolten välillä, ja tietojen käyttöönotto vaatii aikaavievää manuaalista työtä. Ramboll Oy ja Espoon kaupunki testasivat kokeiluhankkeessa, miten tie- ja katuverkkotietoja voitaisiin siirtää. Hankkeessa luotiin avoimen lähdekoodin tietojärjestelmäekosysteemi, jossa tieto kulkee koneluettavassa muodossa palveluntarjoajan ja asiakkaan tietojärjestelmien välillä. Kokeiluhankkeessa onnistuttiin tehostamaan kaupungin infraomaisuuden hallinnan prosesseja, luomaan kustannussäästöjä ja parantamaan käytettävän tiedon laatua.
Sitowisen vetämässä hankkeessa pyrittiin kehittämään tiesuunnitelman hallinnollista käsittelyä. Hankkeessa käytettiin tietomalliaineistoa perinteisten paperisten suunnitelma-asiakirjojen sijaan. Viranomaiset ja suunnittelun ja tietomallinnuksen asiantuntijat tekivät hankkeessa yhteistyötä. Hankkeen lopputuloksena tuotettiin suositukset suunnitelmamalliin, joka palvelee hallinnollista käsittelyä. Hankkeesta saatiin myös paljon tietoa mahdollista jatkokehitystä varten.
Infrastruktuuriin liittyvän tiedonkulun jouhevoittamista testattiin myös Espoossa. Espoon kaupunki kehitti hankkeessaan tietoportaalia, jonka avulla tieto kulkisi hankkeiden välillä sujuvammin ja olisi avointa kaikille osapuolille. Hankkeessa toteutettiin avoimella lähdekoodilla pieni demojärjestelmä sekä selvitettiin, miten suunnitelmia pystyi viemään verkkoon pilvipalveluihin. Kokeiluhanke ei saanut jatkoa, mutta innoitti keskustelua mahdollisista uusista ratkaisuista.
Lisätietoja:
Teemu Lehtinen, digipäällikkö, KIRA-digi-hanke, teemu.lehtinen@kiradigi.fi, 040 456 6108
KIRA-digi -hanke (2016-2018) oli osa hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta ja tuki myös Sujuvoitetaan säädöksiä -kärkihanketta. Hankkeen tuloksista viestitään vielä kevään 2019 ajan. Hankkeen vastuuministeriö oli ympäristöministeriö ja siinä olivat mukana KIRA-foorumin neljätoista yhteisöä: Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry, Kiinteistötyönantajat ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS, RAKLI ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Talotekniikkateollisuus ry sekä ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos, Espoon kaupunki, Suomen Kuntaliitto, Suomen ympäristökeskus ja Museovirasto.
Photo by Anders Jildén on Unsplash