KIRA-foorumissa nostettiin esiin alan tarve kansainväliselle työvoimalle, jotta Suomen kiinteistövarallisuudesta voidaan pitää jatkossakin huolta, suurten ikäluokkien eläköityessä. Jo nyt kansainvälisiä osaajia tarvitaan muun muassa kirittämään yritysten kilpailukykyä.
”Osaajien lisäksi tarvitsemme kuitenkin myös tietoa siitä, mitä kansainvälisen työyhteisön rakentaminen ja johtaminen edellyttää”, kertoi Turun yliopiston dosentti Mari K. Niemi.
Mari K. Niemi toi puheenvuorossaan esiin näkökulmia kansainvälisen työyhteisön johtamiseen.
Niemi työskentelee johtajana E2 Tutkimuksessa. Hän johtaa Pk-yritykset ja ulkomaalainen työvoima Suomessa (PIKEUS) -hanketta, jonka tavoitteena on tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä kansainvälisissä rekrytoinneissa.
Niemi kävi puheessaan läpi, millaisia asioita nousi esiin KIRA-alan noin 40 pk-yrityksen edustajan haastatteluissa, jotka liittyivät kansainvälisiin osaajiin osana suomalaista työyhteisöä. Yrityksissä oli selkeästi huomattu kansainvälisen työvoiman positiiviset vaikutukset kilpailukykyyn ja liiketoiminnan kehittämiseen.
”Eräs haastateltava kertoi, että kansainvälisen työvoiman ansiosta he pystyivät laajentamaan palveluitaan muihinkin maihin. Moni totesi, että koko rekrytointiprosessin myötä omatkin palvelut selkeytyivät. Kansainvälisyys toi idearikkautta ja uusia näkökulmia.”
Niemi korosti koko henkilökunnan huomioimista kansainvälisissä rekrytoinneissa.
”Valmistele työyhteisöä, keskustele, käy läpi toimenpiteet, perehdytä tulijat, varaudu auttamaan byrokratiassa ja auta sopeutumaan työyhteisöön. Nämä olivat tärkeimpiä oppeja, jotka nousivat esiin”, Niemi luetteli.
”Monimuotoisuudella on paljon etuja. Erilaisista ihmisistä koostuva työpaikka on rikkaampi, luovempi ja valmiimpi muutoksiin – jopa tuottavampi kuin heterogeeninen työyhteisö. Asiakkaat ja sijoittajat arvostavat vastuullisia työnantajia. Sosiaalisen vastuun kantaminen parantaa myös työnantajakuvaa”, totesi puheessaan ISS Palvelut Oy:n henkilöstöjohtaja Maria Pajamo.
Henkilöstöjohtaja Maria Pajamon esityksessä kuultiin monimuotoisuuden eduista työyhteisöissä.
Mikä saisi kansainväliset opiskelijat jäämään Suomeen?
Työikäisen väestön väheneminen, rakennuskannan vanheneminen ja digivihreä kaksoissiirtymä edellyttävät uusia osaajia rakennusalalle.
”Toimiala itsessään on kansainvälinen, mutta miten saisimme hyödynnettyä Suomessa tutkinnon suorittavat opiskelijat? Kovenevan osaajakilpailun vuoksi tarvitsemme yhä enemmän tekijöitä myös Suomen rajojen ulkopuolelta”, sanoi Saku Lehtinen, joka työskentelee koulutuspolitiikan asiantuntijana Rakennusteollisuus RT:llä.
Rakennusalan toimihenkilö- ja työnantajajärjestöt sekä korkeakoulut käynnistivät keväällä 2024 TYÖ2030-ohjelman tuella Tulevaisuusvuoropuhelun. Sen tavoitteena on löytää keinoja rakennusalan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymiseen ja integroitumiseen suomalaisiin työyhteisöihin.
”Olemme hyödyntäneet asiantuntijoiden näkemyksiä, pyrkineet tunnistamaan haasteita ja luomaan toimintamalleja. Suurimmalla osalla opiskelijoista on jo valmiiksi halu jäädä Suomeen. Kielitaito on isoin ongelma, mutta se on ratkaistavissa. Olisi tärkeää luoda selkeä, työllistymistä tukeva opintopolku aina opiskelijan maahantulosta valmistumiseen saakka”, Lehtinen kertoi.
Koulutuspolitiikan asiantuntija Saku Lehtinen muistutti Suomen kovenevasta osaajapulasta, jota taltuttamaan tarvitaan myös kansainvälistä työvoimaa.
Tekoäly ja tiedolla johtaminen
Vaikka tekoälyä käytetään KIRA-alalla kiihtyvällä tahdilla, sen mahdollisuuksista tarvitaan vielä paljon lisää tietoa. AI-siirtymä on pitkä ja tarvitsee useita eri toimenpiteitä.
”AI toimii kuin lihas. Teknologia on jo olemassa, mutta käyttöönotto on vasta matkan alku. Sitä täytyy avustaa ja ohjata. Joka kerran jälkeen se on parempi. Jo matka maksaa itsensä takaisin”, totesi Seppo Kuula, Cloud1 Oy:n toimitusjohtaja.
Oikein hyödynnettynä tekoäly parantaa tuottavuutta, nopeuttaa päätöksentekoa ja tarjoaa ratkaisuja sekä vapauttaa resursseja esimerkiksi asiakaskokemuksen kehittämiseen.
”Tekoäly on jo täällä ja siihen kannattaa tutustua, mutta ennen juoksemista pitää osata kävellä. Järjestäkää sisäisiä koulutuksia sekä turvallisia tapoja kokeilla. Hyödyntäkää valmiita ohjelmia ja tehkää yhteistyötä. Käyttäkää itse, nostakaa sisäistä kyvykkyyttä ja parantakaa laadullisesti omaa dataa”, kannusti Pieti Marjavaara, A-Insinöörit Oy:n innovaatiojohtaja.
A-Insinöörit ja Rakennustietosäätiö RTS laativat alalle yhteisen tekoälyn eettisen pelikirjan, joka tarjoaa alan toimijoille eettisen toiminnan tietopaketin, jotta jokaisen ei tarvitse ratkaista perustavanlaatuisia kysymyksiä itse. Sen ensimmäinen versio valmistuu vuodenvaihteessa. Pelikirjahanketta rahoittavat SKOL ry, RIL-säätiö, Rakennustietosäätiö ja A-Insinöörit.
Seppo Kuula (kuvassa vasemmalla) ja Pieti Marjavaara (keskellä) kannustivat KIRA-alan toimijoita ottamaan tekoälyn haltuun: ”Oikein hyödynnettynä tekoäly parantaa tuottavuutta, nopeuttaa päätöksentekoa ja tarjoaa ratkaisuja.”
Tapahtuman juontajana toimi KIRA-kasvuohjelman ohjelmajohtaja Mia Toivanen.
Teksti: Jenni Valtari
Kuvat: Antti Pulkkinen
Teksti on kirjoitettu Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n RIA-lehteen 4/2024.