Kiinteistö- ja rakentamisalan (KIRA) järjestöjen mukaan EU:n elpymispaketti on ainutlaatuinen mahdollisuus vauhdittaa Suomen talouskasvua ja siirtymää vihreään talouteen. Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttävät parempia kannustimia rakennetun ympäristön uudistamiseen, energiatehokkuuden parantamiseen sekä digitaalisten innovaatioiden vauhdittamiseen.
Komission mukaan elpymispakettia on käytettävä muun muassa julkisten ja yksityisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, julkisen liikenteen laajentamiseen ja yhteiskunnan palveluiden digitalisointiin. Rahanjaon tulee perustua myös Euroopan komission maaraportin suosituksiin, joiden mukaan Suomen on ilmastotavoitteiden lisäksi kiinnitettävä huomiota rakenteellisiin uudistuksiin, tuottavuuden parantamiseen sekä investointi- ja työllisyysasteen nostamiseen. Rakennetun ympäristön investoinnit vastaavat näihin kaikkiin tavoitteisiin.
Suomen kestävän kasvun ohjelman panostuksia tulee kohdentaa teollisuuden tarvitsemaan liikenneinfrastruktuuriin sekä suuriin väylähankkeisiin, jotka vivuttavat liikkeelle paljon muuta asunto- ja infrastruktuurirakentamista. Kestävän elvytyksen ryhmä arvioi, että raideinvestoinneilla on suurimmat rakentamisen vipuvaikutukset.
Panostuksilla yrityslähtöiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä liikennejärjestelmien digitalisaatioon vahvistamme kestävää infrastruktuuria ja kilpailukykyä.
Koronakriisi aiheutti ennennäkemättömän paineen kuntien taloudelle ja elinvoimalle. Elpymispaketin tulee vahvistaa alueiden kasvua, työllisyyttä ja suomalaisten hyvinvointia. Vaikuttavimmin se tapahtuu investoimalla kaupunkien ja kuntien tärkeisiin palveluihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin sekä katu- ja pyörätieverkostoihin.
KIRA-järjestöjen viiden kohdan elvytystavoitteet
- Rakennuskannan ja liikenneväylien uudistaminen on ilmastoteko
- Kuntien investoinnit luovat kasvupotentiaalia
- Alueiden elinvoima syntyy työpaikoista ja houkuttelevista asuinympäristöistä
- Liikenneinvestoinnit liikuttavat Suomea ilmastoystävällisesti
- Osaamistason nostaminen vaatii panostuksia tutkimus- ja kehitysinvestointeihin sekä koulutukseen
1) Rakennuskannan ja liikenneväylien uudistaminen on ilmastoteko
Rakennettu ympäristö vie suomalaisten kuluttamasta energiasta yli kolmanneksen ja vastaa noin kolmanneksesta maamme päästöistä. Suurin päästövähennyspotentiaali on olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa ja lämmitysmuotojen uudistamisessa. Korjausvaje on mahdollisuus: investoimalla kotimaassa vähäpäästöisiin teknologioihin ja innovaatioihin luodaan merkittävät vientimahdollisuudet.
Hyvin suunnitellut korjaukset ja ylläpito parantavat rakennusten terveellisyyttä, turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä pidentävät kiinteistöjen elinkaarta. Liikennepalvelujen kehittäminen, pienet liikenteen sujuvoittamisinvestoinnit sekä erityisesti raideinvestoinnit vähentävät päästöjä.
Asunto-osakeyhtiöiden korjausrahoituksen saatavuus erityisesti kasvukeskuksien ulkopuolella on vaikeutunut viime vuosina merkittävästi.
- Energia-avustukset on laajennettava myös vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon ja tukea on korotettava 50 prosentilla määräajaksi
- Otetaan käyttöön taloyhtiöiden määräaikaiset korjausavustukset ja myönnetään niihin 20 prosentin tuki
- Toimitilojen energiatehokkuusohjelma TETSin avustuksia on korotettava 50 prosentilla määräajaksi
- Laajennetaan kotitalousvähennys asunto-osakeyhtiöiden energiakorjaustoimenpiteisiin
- ARAn perusparannuslainoihin liittyviä takausehtoja on uudistettava, jotta suunnitellut korjausinvestoinnit saataisiin toteutettua ajallaan.
2) Kuntien investoinnit luovat kasvupotentiaalia
Kunnat ovat suurin rakennetun ympäristön investoija. Hyvin kohdennettujen investointien avulla kuntien veropohjaa voidaan kasvattaa ja parantaa samalla palveluiden tasoa. Merkittävä osa investointipanostuksista palautuu takaisin kunnille veroina ja veroluontoisina maksuina. Julkisten hankintojen ja investointien avulla vauhditetaan talouden vihreää siirtymää.
Jo ennestäänkin ongelmainen kuntatalous on koronakriisin myötä huonontunut entisestään. Budjettiriihessä tehty päätös kuntien tukipaketista oli tärkeä. Riskinä kuitenkin on, että kuntien käyttömenot kasvavat pysyvästi ja syövät kuntien kyvyn investoida kestävään kasvuun. Jatkossa tulee panostaa kuntien investointikyvyn ylläpitämiseen.
- Valtion on valmisteltava kunnille nopeasti käyttöönotettava investointien elpymispaketti
- Yhdistämällä elpymispaketti kuntien jo suunniteltuihin investointeihin ja korjauksiin, voidaan vipuvaikutuksen avulla saavuttaa kuntataloutta miljardiluokalla vauhdittava kokonaisuus
- Tukipaketilla voidaan tukea katu- ja vesihuoltoverkoston sekä kevyen liikenteen väylien- ja viheralueiden investointeja
- Koulut, päiväkodit ja kuntien palvelurakennukset on korjattava terveellisemmiksi ja energiatehokkaammiksi
- Lisäksi kasvukeskuksien ulkopuolisille alueille on myönnettävä korjausrakentamiseen tarveharkintaisia vakuuksia, millä turvataan korjausrakentaminen koko maassa
- Julkisten hankintojen tarjouspyynnössä tulee jättää innovaatioille tilaa määrittelemällä halutut tavoitteet mutta välttämällä teknisten ratkaisujen säätelyä.
3) Alueiden elinvoima syntyy työpaikoista ja houkuttelevista asuinympäristöistä
Rakennettu ympäristö ja sen kunnossapito työllistävät joka viidennen työllisen suomalaisen eli puoli miljoonaa ihmistä. Kotimarkkina- ja työvoimavaltaisella kiinteistö- ja rakentamisalalla tehty elvytys säteilee laajasti koko Suomeen. Rakennusinvestointien osuus kaikista Suomen investoinneista on liki 60 prosenttia, minkä vuoksi rakennetun ympäristön investointitaso on syytä pitää korkealla. On tärkeää tehdä nopeita elvytyspäätöksiä, joilla turvataan alueiden elinvoima ja työllisyys.
Hyvää ja kestävää asuinympäristöä on mahdollista rakentaa kaikkialle. Maankäytön ja rakentamisen tuottavuutta voidaan lisätä kustannustehokkaasti panostamalla hankelähtöisempään kaavoitukseen ja kumppanuuksiin eri osapuolten kesken. Asuntotuotantotavoitteen toteutumisen kannalta ratkaisevaa on riittävä tonttitarjonta ja sujuva kaavoitus.
- Varmistetaan asuntotuotannon edellytykset turvaamalla rakennusliikkeiden projektirahoitus ja käyttöpääoma
- Avataan Finnveran takaukset myös pääurakoitsijoille tai selvitetään muut vaihtoehtoiset tavat
- Otetaan käyttöön takausmaksullinen valtion täytetakaus -malli vapaarahoitteiseen omistus- ja vuokra-asuntotuotantoon
- Uudistetaan asunto-osakeyhtiöiden valtion takausten perusparannuslainaehdot.
4) Liikenneinvestoinnit liikuttavat Suomea ilmastoystävällisesti
Kestävät infrastruktuuriratkaisut ovat Suomelle elintärkeitä. Hyvin valitut tavaraliikenteen investoinnit sujuvoittavat teollisuuden kuljetuksia ja parantavat viennin kilpailukykyä. Henkilöliikenteen investoinneilla vauhditetaan työvoiman liikkuvuutta. Erityisesti kasvukeskusten sisäiset ja niiden väliset raideliikenneinvestoinnit vivuttavat liikkeelle tarvittavaa asuntorakentamista ja kaupunkikehityshankkeita sekä edistävät liikkumisen palveluiden kehittymistä. Näillä toimilla rakennetaan kestävää kasvua ja mahdollistetaan uusien työpaikkojen luominen
- Lyhennetään väyläverkoston korjausvelkaa nopeasti käynnistettävillä perusparannushankkeilla
- Aikaistetaan isojen liikennehankkeiden aloittamista
- Panostetaan kansallisesti tärkeisiin ratahankkeisiin eli tunnin junien rakentamiseen Turkuun sekä lentoaseman kautta Tampereelle, kaksoisraiteiden rakentamiseen Helsingistä aina Ouluun saakka sekä itäisten raideyhteyksien parantamiseen.
5) Osaamistason nostaminen vaatii panostuksia tutkimus- ja kehitysinvestointeihin sekä koulutukseen
Rakennetun ympäristön digitaalisten innovaatioiden kiihdyttäminen, tiedon parempi läpivirtaaminen ja uusien palveluiden kehittämiseen panostaminen mahdollistavat monien ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden toteuttamisen. Kiinteistö- ja rakentamisalan digiloikka on yksi avaimista alan tuottavuuden parantamiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Rakennetun ympäristön digitalisaation edistämiseen on kohdennettava erikseen rahoitusta ja samalla varmistettava osaamisen riittävä kehittäminen. Vähähiilisen rakentamisen ja kiertotalouden edistäminen voivat tarjota Suomelle paalupaikan uusien innovaatioiden luomisessa.
Jatkuvan oppimisen tukeminen kaikilla koulutustasoilla on työn murroksessa keskeisessä asemassa kiinteistö- ja rakentamisalalla. Jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelualusta on toteutuessaan merkittävä uudistus, joka auttaa lisäämään koulutuksen kohdentuvuutta kiinteistö- ja rakentamisalalla.
- KIRA-digi-hankkeen parhaiden käytäntöjen laajamittaiseen skaalaamiseen sekä yritysvetoisten toimenpiteiden toteuttamiseen ja jatkojalostamiseen on suunnattava lisää rahoitusta
- TKI-varoja tulee ohjata eri rakennusmateriaalien ilmastovaikutusten pienentämistä mahdollistavien investointien tukemiseen
- Suomeen on perustettava ympäristöministeriövetoinen ilmastoystävällisemmän betonin toimenpideohjelma
- Julkisten tilaajien osaamista ja tietotaitoa on lisättävä hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyen
- Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutusta on tehostettava ja uudistettava siten, että se kykenee vastaamaan työn ja teknologian kiihtyvään murrokseen
Liikennejärjestelmien ja liikenteen palveluiden digitalisointiin on ohjattava rahoitusta elpymispaketista ja 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä.
Photo by SaiKrishna Saketh Yellapragada on Unsplash