Rakennusalan muuntokoulutus toteutetaan yritysten ja korkeakoulujen välisellä tiiviillä yhteistyöllä. Suuri osa oppimisestakin tapahtuu työpaikoilla.
– Rakennusalan yritysten kanssa yhdessä suunnitellut täsmäkoulutukset vastaavat suoraan niiden osaajapulaan. Samalla voimme hyödyntää monen eri alan korkeakoulutettujen aiempaa osaamista rakennusalalla, toteaa Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.
Suomessa on noin 6 000 työtöntä insinööriä, joista useiden osaaminen voidaan päivittää jo parissa vuodessa vastaamaan rakennusalan yritysten tarpeita. Esimerkiksi tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneista muuntokoulutetaan käytännössä rakennusmestareita (AMK).
– Useilla kasvualoilla on noussut haasteeksi korkeakoulutettujen asiantuntijoiden löytäminen. Uudella koulutusmallilla voidaan vastata kasvavaan työvoiman kysyntään tavanomaista koulutusväylää nopeammin. Pontimena on ollut erityisesti tilanne rakennusalalla, jossa on suuri tarve rakennusinsinööreille ja rakennusmestareille, työministeri Jari Lindström sanoo.
Uudet talonrakentamisen koulutusohjelmat on tarkoitus käynnistää sekä Pirkanmaalla että Uudellamaalla tämän vuoden loppupuolella. Pirkanmaalla haku on jo käynnissä, ja Uudellamaalla haku avautuu myöhemmin syksyllä.
– Näistä piloteista on hyötyä myös kansallisesti, sillä niistä saatavia kokemuksia voidaan helposti hyödyntää muillakin alueilla ja aloilla. Hankkeessa olennaista on ollut kesällä voimaan saatettu lakimuutos, jonka myötä työvoimakoulutuksena voi nyt suorittaa uuteen korkeakoulututkintoon johtavia opintoja myös sellainen henkilö, jolla on jo aiemmin suoritettu korkeakoulututkinto, asiamies Lauri Pakkanen Rakennusteollisuus RT:sta painottaa.
Pakkanen kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä sekä opetus- ja kulttuuriministeriötä ripeästä yhteistoiminnasta koulutusten mahdollistamiseksi.
Infra-alalla vastaava muuntokoulutus on käynnistynyt jo viime keväänä. Siinä suoritetaan valittuja osia infra-alan rakennusmestaritutkinnosta, kuten infrarakentamisen projektinhallintaa ja aliurakoiden ohjausta. Koulutus antaa valmiudet toimia infrarakentamisen työnjohtotehtävissä, ei kuitenkaan vastaavana työnjohtajana. Pakkasen mukaan sekä yritysten että opiskelijoiden alkuvaiheen kokemukset infra-alan ohjelmasta ovat olleet hyvin myönteisiä.
– Suhtaudumme uusiin koulutusmalleihin myönteisesti ja innostuneesti. Meillä on jo muutama hyvä kokemus muuntokoulutusmallin soveltamisesta infrarakentamisen puolelta. Onnistumisen edellytyksenä on kuitenkin tiivis ja saumaton yhteistyö kaikkien mukana olevien osapuolien kesken. Tavoitteiden tulee olla yhteiset; uusien resurssien löytäminen yritysten käyttöön, yhteiskunnan näkökulmasta työurien pidentäminen ja yksittäiselle henkilölle uuden uran mahdollistaminen. Työelämän tarpeet muuttuvat ja siksi tällaisia käytännönläheisiä uusia malleja tarvitaan, summaa Skanskan henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä.
Pula ammattitaitoisesta työnjohdosta on muodostunut yhdeksi rakennustuotantoa eniten rajoittavista tekijöistä. Taustalla on muun muassa takavuosien koulutuksen karsiminen, 90-luvun lamassa kadotettu sukupolvi ja suurten ikäluokkien eläköitymisaalto. Rakentaminen on nyt ollut vahvassa kasvussa ja käynnissä on useita huomattavia hankkeita. Myös pidemmän aikavälin työllisyysnäkymät alalla ovat hyvät, kun muun muassa kaupungistuminen pitää yllä rakentamisen tarvetta. Rakennusalalla tarvitaan myös uudenlaista osaamista esimerkiksi voimakkaan digitalisoitumisen ja toimintatapojen muutosten myötä, mihin muuntokoulutettavien aiempi osaaminen toimii osaltaan hyvänä pohjana.