Pääurakoitsijana Rakokivessä toimii NCC ja vastaavana työnjohtajana 30 vuotta rakennusalalla työskennellyt Mika Virtanen. Hänen matkansa varrelle on mahtunut lukuisia erilaisia työmaita, mutta tämä monitoimitalo on monellakin tapaa ainutlaatuinen myös pitkän linjan rakentajalle.
”Omalla kohdallani tämä on ensimmäinen tämän mittaluokan kohde, jossa koko rakennus huputetaan heti rungon valmistumisen jälkeen. Käytännössä siis esimerkiksi vesikatto päästään tekemään kokonaan säiltä suojassa, kuivissa olosuhteissa”, Virtanen mainitsee.
Pitkästä työkokemuksestaan ja jo entuudestaan laajasta osaamisestaan huolimatta hän on päässyt oppimaan paljon uutta jo tässä vaiheessa hanketta.
”Nimenomaan betonirakentamiseen liittyen on paljon uusia toimintatapoja, kuten erilaisia mittauksia. Niitä on tässä paljon enemmän kuin yleensä”, hän jatkaa.
Viestintää hankkeen edistymisestä ja vastoinkäymisistäkin
Rakokiven rakennushankkeessa panostetaan erityisen paljon viestintään. Sekin näkyy vastaavan työnjohtajan arjessa, vaikka muillakin NCC:n työmailla on käytössä esimerkiksi kohdekohtaisia nettisivuja, joilla julkaistaan muun muassa viikkotiedotteita hankkeen edistymisestä.
Mika Virtasen edellinenkin kohde oli koulutyömaa, joten yhteistyö opettajien kanssa on tuttua, kuten myös se, että vaikkapa rehtori on tuttu vieras työmaakokouksissa.
”Kuitenkin vasta täällä Rakokivessä olen antanut ensimmäiset haastatteluni medialle, ja niitä on kertynyt näin alkuvaiheessakin jo useampi”, naurahtaa Virtanen.
Hän lupaa, että viestinnän avoin linja jatkuu myös mahdollisten vastoinkäymisten kohdalla.
”Niitäkin on eteen tullut, joskaan ei itse työmaatyöskentelyyn liittyen. Ihan vastikään täällä on tahallisesti kaadettu 200 metriä työmaa-aitaa”, Virtanen harmittelee ja kertoo, että työmailla tehdään yllättävän paljon ilkivaltaa. Rakokivessä sen kohteeksi ovat jo tähän mennessä joutuneet myös työmaakoneet ja vanerinen suojakäytävä, joka yritettiin kesällä polttaa.
”Mikään protesti työmaata kohtaan tässä ei kuitenkaan ole kyseessä, onhan tämä monitoimitalo kuitenkin todella hyvä juttu tällä seudulla. Tekijöiden ajattelemattomuudesta tässä varmasti on kysymys”, Virtanen uskoo.
Sisäilma suurennuslasin alla
Rakokiven monitoimitalon sisäilmaan on panostettu paljon jo suunnitteluvaiheesta alkaen. Työmaalla asia alkaa konkretisoitumaan siinä vaiheessa, kun talon betonirunko on pystyssä.
”Työ parhaan mahdollisen sisäilman saavuttamiseksi alkaa rakennuksen huputtamisella. Sääsuoja pidetään paikallaan siihen asti, kunnes vesikatto ja julkisivut ovat valmiit. Sisällä mitataan jatkuvasti kosteutta, lämpötiloja, betonin kuivumista ja niin edelleen”, Mika Virtanen luettelee.
”Sisätöihin siirryttäessä työmaan siisteydellä on huomattava vaikutus valmiin rakennuksen sisäilmaan. Tämä on P1-kohde, jossa ilmastointitöitä tehdään vain kokonaan siivotulla ja eristetyllä alueella, jolla ei tehdä mitään muita töitä samaan aikaan. Näin ilmastointikanavat pysyvät puhtaina.”
Hän kuitenkin muistuttaa, että valmiissa rakennuksessa myös ylläpidolla ja huollolla on merkittävä osuus, kun sisäilma halutaan säilyttää hyvänä.
Monitoimitalo on suunniteltu kestämään 50 vuotta
Monet Suomen koulut ovat tulleet elinkaarensa päähän yllättävän lyhyessä ajassa. Rakokiveen ollaan rakentamassa mahdollisimman pitkäikäistä monitoimitaloa, kuitenkin muuttuvien tarpeiden realiteetit huomioiden. Lahden tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilän mukaan 50 vuoden käyttöikään tähdätään.
”Rakennus toki teknisesti kestää huomattavasti kauemminkin kuin 50 vuotta, mutta aika ja vaatimukset muuttuvat, joten talo tuskin enää sellaisenaan palvelee tarkoitustaan sen jälkeen”, hän huomauttaa. Joitakin rakennusosia joudutaan myös uusimaan aikaisemmin.
Rakokiven monitoimitalossa sekä rakennuttaja että rakennuksen ylläpitäjä on sama taho, eli Lahden Tilakeskus. Näin ollen vallanvaihtoon on helppo varautua, kun parin vuoden kuluttua NCC:n väki laskee työkalut käsistään ja muun muassa opettajat ja koululaiset aloittavat oman työnsä talossa.
”Tilanteesta tekee ihanteellisen se, että meidän oma ylläpitohenkilökuntamme pääsee hyvissä ajoin perehtymään tulevaan rakennukseen, kilpailuttamaan palvelusopimuksia ja varmistamaan, että mikään tieto ei katoa matkalla”, Pirttilä toteaa.
”Meillä on esimerkiksi hyvin kattava, sähköinen huoltokirjajärjestelmä jo nyt olemassa. Kaikki huollon ja ylläpidon kannalta olennaiset tiedot ovat siitä helposti löydettävissä”, hän jatkaa.
Rakennusalaa kehitetään yhteistyöllä
Yksi Rakokiven monitoimitalon rakennushankkeen erityispiirteistä on se, että siinä on mukana useita eri osapuolia. Yhteistyö liittyy ennen kaikkea Terve betonirakenteinen koulu -kehityshankkeeseen, jossa ovat mukana Lahden tilakeskuksen, Talonrakennusteollisuus ry:n ja Betoniteollisuus ry:n lisäksi Peikko Finland, Ramboll Rakennustekniikka ja Mittaviiva.
”Parhaimmillaan monen eri toimijan välinen yhteistyö kehittää koko rakennusalaa, kun erilaisia näkökulmia tuodaan esiin saman pöydän ääressä. Keskeistä on, että yhteistyötä tehdään tällaisen ihan tavallisen rakennushankkeen puitteissa, jolloin pysytään koko ajan hyvin lähellä rakennustyömaan käytäntöjä”, Leena Pirttilä toteaa.
Hän kertoo seuraavansa hankkeen etenemistä hyvillä mielin ja iloitsee siitä, että kaikki on sujunut käsikirjoituksen mukaan.
”Hankkeessa on mukana hyvät osapuolet, joilla on motivaatio kohdallaan”, hän summaa.
Rakokiven monitoimitalon tulevien käyttäjien lisäksi Pirttilä haluaa lähettää terveisensä myös koko rakennusalalle.
”On hienoa, että me olemme jo tässä vaiheessa oppineet yhdistämään voimamme. Vain yhteistyöllä tätä alaa voidaan viedä eteenpäin.”
Rakennusteollisuus RT:
Määrätietoista työtä rakentamisen parhaaksi
Lahden Tilakeskus pyysi Rakennusteollisuus RT:tä mukaan toteuttamaan rakentamisen laatuun paneutuvaa kehityshanketta. Terve betonirakenteinen koulu -hankkeen kehitysalustaksi tarjottiin Rakokiven monitoimitaloa. Päätimme tarttua tilaisuuteen aiheen tärkeyden ja hankkeen käytännönläheisen toteutusmallin vuoksi.
RT:n panos hankkeessa liittyy ennen kaikkea rakennushankkeiden prosessien kehittämisosaamiseen sekä materiaali- ja rakennusteknologian asiantuntijuuteen. RT:llä on oma roolinsa myös hankkeen viestinnässä, jossa tärkeintä on sen läpinäkyvyys.
Osallistuminen kehityshankkeeseen on luontevaa jatkumoa sille määrätietoiselle työlle, jota olemme RT:ssä tehneet jo pitkään yhdessä tilaajien kanssa, tavoitteena parantaa rakennusmarkkinoiden toimivuutta sekä kehittää rakentamisen toimintamalleja ja laatua.
RT:n osallistumisesta kehityshankkeeseen hyötyy moni taho. Sen myötä saamme mahdollisuuden vaikuttaa yhteistoimintamalleihin ja jäsenyritystemme toimintaedellytysten parantamiseen. Tässä hankkeessa kehitetään koko rakentamisen arvoketjun kykyä tuottaa laatua perinteisten urakkamuotojen yhteydessä, eri osapuolten yhteistoimintaa parantamalla. Paremmalla ja järjestelmällisellä yhteistoiminnalla perinteisissä urakkamuodoissa on alan kannalta iso merkitys, sillä ne soveltuvat käytettäväksi noin 80 prosenttiin kaikista rakennushankkeista.
Rakokiven kehityshankkeessa testatuista toimintamalleista tehdään yhteenveto ja ohjeistus, joka jaetaan jäsenyritysten käyttöön. Yhteistoimintamallien kehittyminen edesauttaa jäsentemme toimintaa markkinoilla ja omalta osaltaan mahdollistaa kannattavamman liiketoiminnan tekemisen.
Aluepäällikkö Jukka Lempiäinen
Talonrakennusteollisuus ry, Lahti-Kymi
Artikkeli on julkaistu alunperin Jokka 2/2019 -lehdessä
Teksti ja kuvat: Tanja Määttänen