Suomi Areenassa visioitiin tulevaisuuden onnellista rakennettua ympäristöä
Vehreyttä, sujuvuutta, yhteisöllisyyttä, kauneutta sekä psykologista ja fyysistä turvaa. Suomi Areenan paneelikeskustelussa hahmoteltiin tulevaisuuden onnellisia elinympäristöjä, jotka voisivat olla jopa Suomen seuraavia vientituotteita. Piispa, professori ja kansanedustaja olivat samaa mieltä siitä, että onnellinen tulevaisuus ei synny sattumalta, vaan se rakennetaan.
» Linkki keskustelun tallenteeseen on tässä.
Suomi on valittu jo kahdeksan vuotta peräkkäin maailman onnellisimmaksi kansaksi World Happiness Reportissa. Myös KIRA- eli kiinteistö- ja rakennusala on määritellyt visiokseen, että tulevaisuuden rakennettu ympäristö luo onnellisuuden edellytykset globaalille ja lokaalille tulevaisuudelle.
Onnellisuus olikin ajankohtainen teema KIRA-alan järjestämässä paneelissa Suomi Areenassa. Piispa Mari Leppänen Turun arkkihiippakunnasta, ympäristöpsykologi ja maankäytön suunnittelun professori Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta sekä kansanedustaja Atte Harjanteen (vihr.) pohtivat, miten rakennettu ympäristö voi luoda onnellisuutta. Keskustelun fasilitoi Sus+Com Agencyn perustaja Mari Haavisto.
Yhteisöllisyys luo onnellisuutta
Piispa Mari Leppänen korosti Porin Torilavan yleisölle, kuinka vahvasti rakennettu ympäristö muovaa identiteettiämme lapsuudesta lähtien. Hänen mukaansa onni löytyy merkityksellisistä asioista ja itseä suuremmista tavoitteista.
”Yhteisöllinen rakennettu ympäristö on sama asia kuin onnellinen ympäristö. Puistot, penkit ja avoimet kaupunkitilat, jotka mahdollistavat yhdessä olemisen ja kohtaamisen, luovat onnen edellytyksiä. Kaamea onnen murskaaja on penkki, johon on rakennettu esteet syleilylle ja löhöilylle.”
Piispa Leppänen korosti ei-kaupallisten tilojen – kuten kirjastojen, kylätalojen ja kirkkojen – merkitystä ihmisyyden keitaina, joissa läsnäolo ei vaadi ostamista. Tällaiset paikat tukevat arjen sujuvuutta ja yhteisöllisyyttä, jotka puolestaan rakentavat kestävää onnellisuutta.
”Myös kauneudella ja hiljaisuudella on merkitystä. Onnellinen ympäristö ottaa huomioon erilaiset tarpeet ja toivottaa kaikki tervetulleiksi yhteisön jäseniksi. Hyvä ympäristö tarjoaa turvallisuutta ja tiloja erilaisiin elämäntilanteisiin.”
Esteettisyys on meille kaikkein tärkeintä
Ympäristöpsykologi ja Aalto-yliopiston maankäytön suunnittelun professori Marketta Kyttä viittasi tanskalaiseen arkkitehti Jan Gehliin, jonka mukaan laadukkaassa ympäristössä sekä hoidetaan arjen askareet että viipyillään pidempään kuin olisi välttämätöntä.
”Laadukas ympäristö luo sosiaalisia kontakteja, ja yhteisöllisyys syntyy arjen toimintojen sivutuotteena. Tämä on minusta parasta.”
Kyttä toi keskusteluun tutkimustietoa siitä, miten erilaiset ympäristöt vaikuttavat hyvinvointiin. Hän korosti, ettei riitä, että tiedämme mistä ihmiset pitävät, vaan meidän on ymmärrettävä, mikä aidosti lisää hyvinvointia.
”On sanottu, että esteettinen näkökulma ympäristöön on ammattilaisten katsantokanta tai turistien näkökulma ja että me tavalliset ihmiset emme kiinnitä huomiota estetiikkaan, koska meille tärkeää ovat toiminnallisuus ja käytännölliset asiat. Mutta näin ei välttämättä ole! Urbaani onni -tutkimuksen mukaan kaikista tärkein elinympäristön laatutekijä on kauneus.”
Kompakti ympäristö ja vihreys ruokkii hyvinvointia
Marketta Kytän mukaan ympäristöllä on monitasoisia terveyttä edistäviä vaikutuksia, ja esimerkiksi luonto vaikuttaa selkeästi hyvinvointiimme.
”Luonnolla on kyky elvyttää stressistä ja edistää henkistä hyvinvointia. Korona-aikaan moni kaupunkilainenkin löysi lähiviheralueiden valtavan potentiaalin terveyden edistäjänä. Jos olisin pormestari, satsaisin vihreisiin kävely- ja pyöräilyreitteihin, koska näin alistuisimme automaattisesti viherympäristön terveyttä edistäville ominaisuuksille.”
Toisaalta myös melko tiiviisti rakennettu ympäristö tukee fyysistä hyvinvointia, koska lähipalveluihin tulee liikuttua enemmän kävellen. Kyttä varoittikin palveluiden keskittämisestä, sillä se johtaa autoriippuvuuteen ja vähentää arjen spontaaniutta – etenkin lapsiperheissä ja ikääntyvien kohdalla.
”Turussa tutkittiin, millainen elinympäristö tuottaa hyvinvointia. Kävi ilmi, että mitä kaupunkimaisemmassa ympäristössä ihminen eli, sitä aktiivisempi hän oli. Kompakti kaupunki voikin siis olla ihanne.”
Reunaehdot on sovitettava suunnitteluun
Kansanedustaja Atte Harjanne lähestyi onnellisuuden teemaa ilmaston ja luonnon reunaehtojen kautta. Hän mukaansa tulevaisuudessa voidaan elää onnellisesti, jos onnistumme hillitsemään ilmastonmuutosta ja pysäyttämään luontokadon.
”Luonto köyhtyy, ja meidän pitää suojella ja ennallistaa sitä. Maa-alueiden ja materiaalien käytössä tarvitaan kiertotaloutta. Pitää rakentaa tiiviisti, mutta vihreästi. Näitä asioita pitää ratkoa nyt eikä 15 vuoden päästä.”
Rakennettu ympäristö on keskeisessä asemassa ympäristöhaasteiden ratkomisessa, mutta sen tehtävä on luoda samalla myös psykologista ja fyysistä turvaa sekä kaikille hyvää ja saavutettavaa ympäristöä.
”Onnellinen tulevaisuus ei tupsahda jostain vaan se nimenomaan rakennetaan”, Harjanne kiteytti.
Paneelin lopuksi keskustelijat pohtivat, voisiko juuri rakennetun ympäristön kautta syntyä uusi suomalainen vientibrändi. Marketta Kyttä kertoi, että eri puolilta maailmaa kerättyjen tutkimusaineistojen perusteella Suomi on monella tavalla jo malliesimerkki sujuvasta, kauniista ja lapsiystävällisestä ympäristöstä.
”Emme ehkä itse aina huomaa, miten erityinen arkiympäristömme on. Mutta kun sen yhdistää tutkittuun tietoon ja pitkäjänteiseen kaupunkisuunnitteluun, meillä voisi hyvinkin olla jotain ainutlaatuista vietäväksi”, professori summasi.