Raportti on tiettävästi maailman ensimmäinen selvitys asiantuntijapalveluiden roolista YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Nyt julkistettu raportti on osa hankekokonaisuutta, jonka tavoitteena on selvittää kuinka suunnittelu- ja konsultointiyritykset voivat edistää kestävää kehitystä omassa toiminnassaan sekä tuottaa kestävästi arvoa asiakkailleen ja koko yhteiskunnalle. Vuoden lopussa julkaistaan vielä hankekokonaisuuden kolmas osa, jossa tarkastellaan kestävän kehityksen suunnittelu- ja konsultointiyrityksille synnyttämiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Suunnittelu- ja konsultointiyritykset toimivat yhteiskunnassa ja asiakkaidensa arvoketjussa useissa eri rooleissa. Ne tuottavat tietoa ja analysoivat sitä sekä tekevät suunnitelmia ja antavat suosituksia toimintavaihtoehdoiksi. Asiantuntijapalveluiden merkitys korostuu entisestään globaalien ja moniulotteisten kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa.
”Tulevaisuudessa konsultteja tarvitaan myös eri toimijoiden välisen vuoropuhelun ja yhteiskehittämisen mahdollistajina. Asiantuntijoilta odotetaan myös kykyä visioida ja tuoda keskusteluun uusia näkökulmia”, toteaa selvityksen tilanneen suunnittelu- ja konsultointiyritysten toimialajärjestön SKOL ry:n toimitusjohtaja Helena Soimakallio.
Suunnittelijoiden roolin laajentuessa myös itse ala ja sen työkalut muuttuvat. Raportissa on arvioitu, että tulevaisuudessa konsultoinnissa korostuvat uusien digitaalisten työkalujen kuten simulaatioiden ja tekoälyn käyttö systeemisten muutosten tarkastelussa. Alan kädenjälkivaikutus kasvaa entisestään, kun suunnitteluratkaisuihin sisällytetään esimerkiksi biodiversiteettivaikutusten hallinta ja sosiaalisen vastuun tuomat tarpeet.
Soimakallio arvio, että raportissa tarkastelukehikkona käytetyistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista myös köyhyyden torjunta, eriarvoisuuden vähentäminen sekä rauhaa ja oikeudenmukaisuuttaa koskevat näkökulmat tulevat tulevaisuudessa osaksi konsulttitoimeksiantojen tavoitteistoa.
Toinen kädenjälkivaikutusta kasvattava piirre on suunnittelu- ja konsultointialan kansainvälistyminen. Suomalainen asiantuntijaosaaminen perinteisesti vahvoilla sektoreilla, kuten teknologiateollisuudessa on arvostettua globaaleilla markkinoilla.
”Selvitys osoitti selkeästi, että suomalaiset konsulttiyritykset menestyvät parhaiten niillä markkinoilla, joissa on tiukimmat ympäristötavoitteet. Suomalaisille konsulteille parhaita kohdemaita ovat numeroiden valossa kotimarkkinoiden ohella muut Pohjoismaat sekä Euroopassa esimerkiksi Saksa ja Hollanti”, toteaa AFRYllä hankkeen vetäjän toiminut johtaja Petri Vasara.
Asiantuntijaviennin kehitystä näyttääkin ennustavan perinteisiä kansantalouden tunnuslukuja paremmin ilmastotavoitteiden kunnianhimo, kestävän kaupunkikehityksen tarpeet sekä teollisuuden kestävyysinvestoinnit.
Soimakallio toivoo, että Suomen viennin ja kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia tarkasteltaessa huomattaisiin myös asiantuntijapalveluiden kasvava tarve maailmalla. Palveluvietin tapahtuu usein yhdessä tavaraviennin kanssa, mutta varsinkin datatalouden voimistumisen myötä palveluiden osuus viennin arvosta kasvaa nopeasti. ”Esimerkiksi datan arvo kasvaa käytännössä eksponentiaalisesti, kun se valjastetaan osaksi tietomallia tai muuta asiantuntijatyötä”, muistuttaa Soimakallio.
Selvityksessä käytiin läpi kuusi erilaista laskentaesimerkkiä suunnittelu- ja konsultointialan kädenjäljen muodostumisesta. Mukana on muun muassa tekoälyn hyödyntäminen teollisuusprosessin optimoinnissa, sähköverkon kyberhyökkäykseen valmistautuminen, materiaalitehokas rakentaminen ja älykäs vesihuoltojärjestelmä. Kädenjälkivaikutus vaihtelee eri hankkeissa, mutta suunnittelun painoarvo oli kaikissa laskentavaihtoehdoissa koko arvoverkon toimijoista selvästi suurin.
”Kestävään suunnitteluun panostaminen hyödyttää kaikkia – tilaajia, toteuttajia ja meitä tavallisia kansalaisia”, Soimakallio painottaa.
Lisätiedot:
- Toimitusjohtaja Helena Soimakallio, puhelin +358 40 5507 706 ja sähköposti: helena.soimakallio@teknologiateollisuus.fi
- Vastuullisuus- ja viestintäasiantuntija Noora Kuparinen, puhelin +358 40 742 5603 ja sähköposti noora.kuparinen@teknologiateollisuus.f
- Vice President Petri Vasara, AFRY, puhelin +358 40 500 9553 ja petri.vasara@afry.com
Lähde: SKOL ry