Rakennusinvestointien osuus bruttokansatuotteesta on kasvanut 1990-luvun lamasta lähtien. Vuonna 2020 osuus oli noin 8 prosenttia. Rakennusinvestoinnit edustivat kaikista investoinneista noin 60:tä prosenttia.
2000-luvun trendi on, että teollisuuden työllistävyys Suomessa laskee ja palvelujen sekä rakentamisen osuus kasvaa. Rakentamiseen ja rakennetun ympäristön ylläpitoon osallistuu joka viides Suomen työllisistä.
Alan hyvä työllistävyys perustuu muun muassa pitkiin jalostusketjuihin sekä runsaaseen raaka-aineiden, alihankintojen ja palvelujen ostamiseen muilta toimialoilta. Tulevan kymmenen vuoden aikana rakentamisen osaajia tarvitaan koko ajan lisää.
Tiedot ilmenevät VTT:n Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset -selvityksestä. Selvityksen työstivät Rakennusteollisuuden toimeksiannosta Terttu Vainio ja Eero Nippala. Edellinen vastaava selvitys tehtiin vuonna 2012.
Kasvua ja kutistumista
Vanhan ja uuden selvityksen vertailu osoittaa rakennusyritysten markkinoiden kasvaneen Suomessa yhdeksässä vuodessa noin 30 prosenttia: 29 miljardista eurosta 38 miljardiin euroon.
Verojen ja veroluontoisten maksujen osuus rakentamiseen käytetystä eurosta näyttää kasvaneen vuosien saatossa. Esimerkiksi asuntorakentamiseen käytetystä eurosta 46 prosenttia palautui yhteiskunnalle vuonna 2020.
Samaan aikaan urakoitsijan kate on VTT:n selvityksen valossa kutistunut. Vuonna 2011 se oli viisi prosenttia ja vuonna 2020 kolme prosenttia rakentamisesta saatavista tuloista.
Rakentamisen tuottavuus on selvityksen valossa saamassa tuulta siipien alle. Infrarakentamisen tuottavuus on ollut kasvussa vuodesta 2010 lähtien. Talotyömaiden tuottavuuskäänne näyttää sijoittuvan 2010-luvun puoliväliin.
Katso myös
- Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset -selvitys
- Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset -selvitys, kuvaajat
Lähde: Rakennusteollisuus RT