KIRA-ala vetosi syksyllä 2020 julkilausumassaan laajasti tietomallityön puolesta. Keskustelu päätettiin koota yhteen ja järjestää aiheesta oma KIRAHVI-ryhmä ja halukkaat pääsivät alustamaan pohdintaa omilla puheenvuoroillaan. Esityksissä vedettiin yhteen kansallisen digikehityksen isoa kuvaa tietomallien näkökulmasta, kuultiin saatesanoja Rakennusteollisuus RT ry:n Digitaalinen luovutus ja kaksonen -hankkeesta sekä ympäristöministeriön rahoittamasta RAVA2 -hankkeesta. Lopuksi tunnistettiin tapoja, joilla YTV:stä saadaan kaikki irti, sekä uusien palvelujen kehittämisessä että kansainvälisen liiketoiminnan vauhdittamisessa.
Julkilausuman ja KIRAHVI-tapaamisen myötä ministeriö on nyt liittänyt hankkeen valmistelun osaksi kansallisen yhteentoimivuuden määrittelytyötä, mikä nostaa yleisten tietomallivaatimusten statusta. Ministeriön sitoutuminen hankkeeseen on koko rakennusalalle merkityksellistä ja vahvistaa Suomen asemaa tietomallien hyödyntämisen kärkimaana.
Hanke käynnistyy YTV2012 osan 14 (Tietomallien hyödyntäminen rakennusvalvonnassa) uudistamisella. Hanketta jatketaan osana RYHTI-hankkeen yhteentoimivuuden määrittelytyötä ja MRL-uudistuksen valmistelua. Samalla ympäristöministeriö kartoittaa vaihtoehtoja hankkeen rahoitukseen. Yleisten tietomallivaatimusten uudistaminen on koko KIRA-alan ponnistus, johon tarvitaan yhteistyötä, sitoutumista ja laaja-alaista koko rakennetun ympäristön näkökulmaa. Tätä on jo harjoiteltu useita vuosia käynnissä olleen hankevalmistelun aikana.
Uudistettavat tietomallivaatimukset tukeutuvat vahvasti kansainvälisiin standardeihin ja käyttötapauskuvausmalleihin, joiden valmistelussa Suomi on ollut mukana aktiivisena toimijana. Vakioitu tieto rakennetusta ympäristöstä ja prosesseista tukee yhteentoimivuutta ja sujuvien digitaalisten toimintatapojen käyttöönottoa. Tavoitteena on toimia myös kansainvälisesti alan johtavana kehittäjänä ja näin vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisesti. Seuraavaksi odotamme tarkempia askelmerkkejä ympäristöministeriön suunnasta miten yhdessä jatkamme hankkeen eteenpäin viemistä.
Yleiset tietomallivaatimukset ovat myös suomalaisen osaamisen vientituote
Yleisten tietomallivaatimusten myötä suomalaisella osaamisella on vientiä myös muualle, erityisesti Euroopan ja Aasian markkinoille, ja suomalaisten alan toimijoiden kilpailukyky kasvaa. Yhteisten toimintatapojen kautta alan asiantuntijoiden siirtyminen kotimaassa organisaatiosta toiseen helpottuu, ja näin kumuloituu alan yhteistä osaamispääomaa. Työskentelytavat tehostuvat, mikä tekee suomalaisista alan yrityksistä kilpailukykyisempiä, ja ne voivat muodostaa vahvempia konsortioita kansainvälisessä kilpailussa. Samalla kehittyy kokonaan uutta yhteistä ekosysteemiä palvelevaa liiketoimintaa, jolle on kysyntää myös Suomen ulkopuolella.
Suomalaisyritykset erottuvat digitaalisilla tiedonhallinnan palveluilla ja konsultoinnilla sekä talonrakennukseen että infra-alalle. Ne tarjoavat esimerkiksi sensoreita ja niitä palvelevia ohjelmistoja, analytiikkaa ja tekoälyratkaisuja, erilaisia tiedon- ja omaisuudenhallinnan ratkaisuja sekä projektinhallinnan palveluja. Oma lukunsa on suunnittelu- ja projektiliiketoiminta, jossa keihäänkärkenä toimivat suuret kansainvälisesti suuntautuneet suomalaiset veturiyritykset. Ne avaavat markkinoita ketterille innovatiivisille kasvuyrityksille, joiden ratkaisut on skaalattavissa kansainväliseen myyntiin. Yhtenäinen rakennetun ympäristön lähtötieto tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia ja tukea erilaisille rakennetussa ympäristössä toimiville prosesseille, tuotteille ja palveluille, esimerkkeinä teleliiketoiminta ja automaattiliikenteen tukipalvelut.
Kansainvälisessä myynnissä tärkeitä ovat toteutetut kotimaiset referenssit. Suomalaisilla julkisilla asiakkailla on avainrooli tällaisten pilottien mahdollistajina. Malliesimerkkinä toimii Helsinki-Vantaan lentokentän laajennushanke, jonka yhteydessä toteutetut digitaaliset ratkaisut ovat samalla ulkomaisille asiakkaille suomalaisen osaamisen näyteikkuna.
Katso KIRAHVI-ryhmän esitykset ja tapaamisen tallenne tästä!
Artikkelin kirjoittajat:
Anna-Riitta Kallinen on ARKCON-yrityksen omistaja. Hän toimii aktiivisesti tietomallien hyödyntämisen ja vakioimisen edistäjänä KIRA-alalla. Hän on ollut mukana useissa kansallisissa kehityshankkeissa ja luo työssään uusia toimintatapoja tietomallien ja koneluettavan tiedon hyödyntämiseen, sekä hankkeiden eri osapuolien välille yhteistyötä.
Tomi Henttinen on rakennetun ympäristön tiedonhallintaan erikoistunut arkkitehti ja Gravicon Oy:n perustajaosakas, nykyisin hän johtaa yrityksen tutkimus- ja kehitystoimintaa. Hän on yksi Suomen tietomallintamisen pioneereista.
Anssi Savisalo työskentelee vanhempana konsulttina Spinverse Oy:ssä suomalaisen vienninedistämisen ja innovaatiorahoituksen tehtävissä. Hänellä on vahva tausta kaupunkisuunnittelussa ja rakennetun ympäristön digitalisaatiossa.
Artikkeli on julkaistu alunperin KIRAHubin kotisivuilla.
Photo by Kevin Ku on Unsplash