Webinaaria tähditti laaja valikoima kiinteistö- ja rakentamisalan johtajia ja asiantuntijoita niin yritys- kuin julkiseltakin sektorilta, eikä parituntisesta tilaisuudesta kiinnostavia esityksiä puuttunut. Niitä seurasi verkon värityksellä useampi sata katsojaa.
Tilaisuuden alussa katsojat toivotti tervetulleeksi juontaja, toimittaja Nina Rahkola, joka johdatteli iltapäivän aiheisiin todeten kiinteistö- ja rakentamisalan katsovan kirkkaasti eteenpäin tämän päivän megatrendit huomioiden. Varsinaisen avauspuheenvuoron esitti KIRA-neuvottelukunnan puheenjohtaja Markku Mäkiaho, OP Kiinteistösijoituksen toimitusjohtaja.
Mäkiaho kiitti puheenvuorossaan kaikkia kasvuohjelman valmistelussa mukana olleita toimijoita, joita oli hyvin laajasti eri puolilta kiinteistö- ja rakennusalaa. Hän korosti esimerkin näyttämistä ja kasvuohjelmaan sitoutumista: ohjelma luo raamit kehitykselle, mutta tavoitteet eivät toteudu, ellei toimiala itse sitoudu niihin. Mäkiaho muistutti, että jokainen rakennettuun ympäristöön sijoitettu euro tuo itsensä kaksinkertaisesti takaisin, ja että toimiva rakennettu ympäristö on merkittävä kilpailutekijä myös houkuteltaessa kansainvälisiä osaajia Suomeen.
KIRA-kasvuohjelman vetäjä, SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen kertoi tarkemmin kasvuohjelmasta ja sen valmistelusta otsikolla Kira-kasvuohjelma – kiihdytyskaista tulevaisuuteen. Airaksinen totesi, että jatkossa yhteiskunnan vaatimukset tulevat lisääntymään, ja täysin uusiakin toimintatapoja tullaan alalla tarvitsemaan. Kiinteistö- ja rakentamisalan ratkaisuilla on toimialan laajan vaikuttavuuden vuoksi suuri merkitys. Kansallisvarallisuudestamme peräti 83 prosenttia on kiinni rakennuksissa ja infrassa, ja näistä on kyettävä huolehtimaan kestävästi myös korjausvelka huomioiden.
Yritysten näkökulmia toimialan yhteiseen tulevaisuuteen
Yritysmaailman näkökulmaa ohjelmaan avasivat Jyrki Keinänen, Jussi Aho sekä Henrica Ginström. Puheenvuoroissaan he ottivat kantaa kysymykseen: Mitä toimialan yhteinen tulevaisuudenkuva ja kehitystoimet tarkoittavat eri osapuolille?
Ensimmäisenä puhunut A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen toi esille tiedon tärkeyden: tieto on edellytys sille, että asioita voidaan ohjata haluttuun suuntaan, mikä on tärkeää myös nyt julkaistun KIRA-kasvuohjelman toteuttamisessa. Keinänen kiinnitti esityksessään huomion niihin konkreettisiin tavoitteisiin ja mittareihin, joita ohjelmalle voitaisiin asettaa: miten esimerkiksi digitaalisuus puretaan yksittäisiksi tavoitteiksi?
Fira Groupin toimitusjohtaja Jussi Aho lähestyi aihetta virtauksen teeman kautta. Virtauksella Aho kuvasi esteiden poistamista rakentamisen prosessista, mikä on merkityksellistä erityisesti sen vuoksi, että rakentaminen on voimakkaan keskinäisriippuvaista ja tuottavuuden merkitys on ajassamme korostunut.
Aho toi Keinäsen tapaan esille mittaamisen ja datan: vakioitu tapa rakentaa on ainoa keino päästä kiinni siihen, mitä tarkalleen pitäisi parantaa entiseen verrattuna. Aho kannusti tulevaan: ”Meillä on edellytykset kehittää rakentaminen sellaiseksi, että lapsemmekin ovat siitä ylpeitä”.
Seuraavaksi Cityconin operatiivinen johtaja Henrica Ginström esitteli käytännönläheisesti Cityconin toimintaa, jonka keskiössä on perinteisten kauppakeskusten kehittäminen tulevaisuuteen katsoviksi päivittäisen asioinnin keskuksiksi – urbaaneiksi kaupunkikeskuksiksi, joissa voidaan myös asua. Ginström totesi KIRA-kasvuohjelman olevan linjassa Cityconin toiminnan kanssa: myös Cityconin hankkeissa panostetaan tulevaisuuteen katsoviin energiaratkaisuihin, arjen helppouteen ja yhteisöllisyyteen sekä infran, kuten julkisen liikenteen integrointiin.
Kommenttipuheenvuorossaan Business Finlandin johtaja Reijo Kangas korosti kansainvälisyyttä, aikamme suuria murroksia sekä yritysten ”kovan kärjen” esimerkkiä kasvun suunnannäyttäjinä. Kangas totesi KIRA-tavoitteiden olevan kansainvälisestikin merkittäviä, ja että kansainväliset kumppanit ovat Suomelle tärkeitä kasvutavoitteiden saavuttamisessa. Teknologiamurroksen myötä syntyvä liiketoimintamalli on tärkeässä osassa, samoin se, miten tavoitteet asetetaan; suurten asioiden tavoittamiseksi niiden pitää olla tarpeeksi kunnianhimoiset.
KIRA-kasvuohjelma ja julkinen sektori – miten tavoitteet kohtaavat?
Webinaarin paneeliosuudessa kuultiin näkökulmia julkiselta sektorilta. Paneelissa pohdittiin, vastaako KIRA-alan kasvuohjelma kaupunkien tavoitteisiin, sekä miten kaupunkien kasvua voitaisiin tukea.
Paneelin alusti Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, joka toi esille kuntien ja kaupunkien keskeisen roolin kasvun kumppaneina. KIRA-kasvuohjelman tavoitteet vastaavat myös monien kuntien ja kaupunkien haasteisiin. Maapolitiikka ja kaavoitus ovat kuntien keskeisiä työkaluja siinä, miten pystytään vauhdittamaan kiinteistö- ja rakennusalan kehittämistä. Karhunen muistutti myös kuntien roolin muuttumisesta hyvinvointialueiden myötä: kunnista tulee merkittäviä vuokranantajia, jolloin omaisuuden hallinnan ja kunnossapidon kysymykset nousevat esille.
Paneeliin osallistui etäyhteyksien päästä Turun kaupungin pormestari Minna Arve. Arve jakoi Karhusen näkemyksen kaupunkien ja kuntien vaikuttavuudesta ja totesi vaikuttavuuden syntyvän juurikin suurissa kaupungeissa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Ympäristötavoitteissa Arve totesi korjausrakentamisen olevan parasta kiertotaloutta – Turussa erityisesti vanhasta rakennuskannasta huolehtiminen on ollut tärkeää, samoin kaupunkiluonnon merkitys on korostunut korona-aikana. Digitaalisuuden hyödyntämisessä korostuu rakennusten energiatehokkuus ja optimointi sekä elinkaaren pidentäminen.
Toisen suuren kaupungin kuulumisia keskusteluun toi Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Tampereella on tehty Nokia-areenan ja ratikan kaltaisia isoja ja rohkeita investointeja, minkä lisäksi leimallista on ollut kaupungin kasvu jopa korona-aikana. Tulevaisuuden kaupungin kehittämisessä Ikonen näki tärkeänä asumisen kytkemisen energia- ja liikenneratkaisuihin sekä digitalisaatioon. Data on kaupunkien tulevaisuuden väline, ja sitä on kyettävä myös kiinteistö- ja rakentamisalalla käyttämään, Ikonen muistutti.
Karhunen kokosi keskustelua todeten Turun ja Tampereen kaltaisten suurten kaupunkien hankkeilla ja niiden menestymisellä olevan erittäin suuri merkitys koko Suomelle, sillä niiden avulla voidaan kansainvälistyä ja houkutella osaajia – ja tämän kautta saada kasvua. Toisaalta Karhunen muistutti taantuvien alueiden tilanteiden arvioimisesta ja valintojen tekemisestä, jotta satsauksia voitaisiin tehdä siellä, missä mahdollisuudet ovat.
Keskustelussa esille nousivat myös kaupunkisuunnittelun teemat, kuten kaavoituksen suunnittelu ihmislähtöisesti, lähiöiden uudistaminen, erityyppisten asuntojen riittävyys kaupungeissa sekä ympäristön huomioon ottaminen. Julkisen sektorin näkökulmasta päätöksenteko ja lainsäädännön sujuvuus ovat myös suuria kysymyksiä siinä, miten kasvu saadaan käyntiin ja investoinnit liikkeelle.
KIRA-alan kasvulupaus
Tilaisuuden päätti KIRA-kasvuohjelman valmistelujohtoryhmän puheenjohtaja, NCC Building Nordicsin Senior Advisor Mika Soini, joka lausui kira-alan yhteisen kasvulupauksen: Toimiva, turvallinen ja kestävä rakennettu ympäristö vuonna 2030.
Soini muistutti, että muutokseen tarvitaan meitä kaikkia. KIRA-kasvuohjelma on tältä erää valmis, mutta kuitenkin vasta alku – tästä on hyvä jatkaa kohti tulevaisuutta, yhdessä.