Tuusulan kunta ja WSP Finland toteuttavat KIRAilmasto-ohjelman hankkeessa kunnan ilmastojohtamisen toimintamallin, jonka tavoitteena on kunnan ja yritysten ilmastotoimien vauhdittaminen sekä Hiilineutraali Tuusula 2035.
Tuusulan kunnan ilmastojohtamisen toimintamalli muodostettiin vuonna 2021 hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Meneillään olevassa toisessa vaiheessa toimintamallia kehitetään ja se otetaan käyttöön. Lisäksi on laadittu toimintaa ohjaava ilmasto-ohjelma toimenpiteineen kuluvalle valtuustokaudelle.
”Kuntaorganisaation päästöistä suurin osa, eli yli 60 prosenttia, muodostuu rakentamisesta ja kunnossapidosta. Toiseksi eniten päästöjä aiheutuu muista ostoista ja palveluista ja kolmanneksi eniten ostoenergiasta”, hanketta Tuusulan kunnassa koordinoiva erityisasiantuntija Terhi Wermundsen kertoo.
Hän korostaa, että kunnat tekevät talon- ja infrarakentamisessa hyvin merkittäviä hankintapäätöksiä, mutta hiilipäästöjen pienentämiseen ei ole ollut kunnollisia työkaluja.
”Hiilipäästöjen pienentäminen on hyvin moniulotteinen kokonaisuus, joka edellyttää toimenpiteitä lukuisilla erilaisilla osa-alueilla. Nyt meillä on käytössä toimintamalli, jossa tunnistetuille päästöjen tuottajille voidaan asettaa tavoitteet ja koordinoida toimenpiteet kunnan ja eri toimialojen strategisiin tavoitteisiin”, hän jatkaa.
”Ilman KIRAilmasto-ohjelmasta myönnettyä ympäristöministeriön rahoitusta kunnalla ei olisi ollut resursseja ryhtyä tähän hankkeeseen. WSP:n rooli konsulttina on ollut meille hyvin tärkeä.”
Ympäristövaikutusten laskentaan eniten käytetty standardi on kasvihuonekaasuprotokolla, jossa päästöt jaotellaan kolmeen osa-alueeseen. Scope 1 -luokan päästöt aiheutuvat omasta toiminnasta kuten omien ajoneuvojen päästöistä ja niihin on helpointa vaikuttaa. Scope 2 -luokkaan kuuluvat epäsuorat ostoenergian päästöt esimerkiksi sähkön ja lämmön tuotannosta.
”Nämä päästöt on melko helppo selvittää. Sen sijaan Scope 3 -luokkaan kuuluvat epäsuorat päästöt, jotka aiheutuvat esimerkiksi tavaroiden ja palveluiden hankinnasta, on ollut vaikeampi selvittää”, Wermundsen toteaa.
Esimerkiksi rakennushankkeisiin liittyvät päästöt on tähän asti kartoitettu varsin karkealla tasolla lähettämällä kuitit hankkeen lukemattomista eri hankinnoista Hanseliin, joka on valtion ja kuntien yhteishankintayksikkö. Uuden työkalun myötä päästöjen laskenta tarkentuu selvästi, koska lukuisia erilaisia päästöihin vaikuttavia kriteerejä otetaan systemaattisesti hankkeen eri osissa huomioon jo hankkeen valmistelusta lähtien.
Työkalu tavoitteelliseen ilmastojohtamiseen
”Yritykset, joilta kunta tekee esimerkiksi suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä hankintoja, eivät useinkaan osaa kertoa toimittamiensa tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjälkeä. Nyt meillä on ilmastojohtamisen toimintamallin ansiosta mahdollisuus saada tarkempaa tietoa päästöistä. Voimme paremmin opastaa yrityksiä ja asettaa selvemmin kriteerejä niin, että hankkeita johdetaan entistä tavoitteellisemmin myös ilmastonäkökulmasta jo hankesuunnittelusta lähtien”, Wermundsen kertoo.
Kunnat kehittävät myös yhdessä Hanselin kanssa vastuullisia hankintakäytäntöjä.
Tuusulan ilmastojohtamisen toimintamallin kehittämisessä on ollut mukana kuusi toimenpideryhmää, joissa on monipuolista asiantuntemusta ja kokemusta. Nämä ryhmät ohjaavat jatkossa myös toimintamallin toimeenpanoa kunnan eri toiminnoissa.
Ilmastoasiat ovat yhtenä keskeisenä tekijänä mukana vasta hyväksytyn Tuusulan yleiskaavan 2040 toteutussuunnittelussa. Suunnittelussa vertaillaan yleiskaavassa osoitettuja asumisen laajenemisalueista toisiinsa paitsi kaavatalouden myös ilmastovaikutusten näkökulmasta. Ilmastovaikutuksissa huomioidaan rakentamisen ja liikenteen päästöt, hiilinielut- ja varastot, energiaratkaisut, hulevedet sekä kasvillisuus.
Kunnan ilmasto-ohjelmahankkeen ansiosta kunnalla on käytössä Excel-pohjainen työkalu, jonka avulla erilaisten ratkaisujen ja menetelmien ilmastokestävyyttä voidaan arvioida ja ohjata systemaattisesti.
”Kunnan ilmastojohtamiseen sisältyy paljon erilaisia asioita, kuten julkisen rakentamisen päästövähennystavoitteiden määrittäminen, purkaminen, kiinteistönhallinnan pitkän aikavälin tavoitteet, päästötön työmaa, infrarakentamisen hankinnat ja viisas rakentaminen sekä ilmastopäästöjen pienentäminen monilla osa-alueilla. Yritykset ovat toivoneet meiltä läheistä yhteistyötä, joka on rakennushankkeiden ja niiden ilmastotavoitteiden onnistumisessa keskeisen tärkeää”, Wermundsen sanoo.
KIRA-kasvuohjelmassa mukana olevia yrityksiä, innovaatioita ja kehityshankkeita on esitelty Rakennusninsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n RIA-lehdessä (2/2023).
Teksti: Sampsa Heilä
Kuvat: Terhi Wermundsenm, AOR Arkkitehdit