Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusimisen kanssa kannattaa pitää pää kylmänä
Kotien pakkoremontit ja Suomelle koituvat hurjat kustannukset ovat nousseet viime aikoina otsikoihin valmisteilla olevasta energiatehokkuusdirektiivistä (EPBD). Kohujutut ovat kuitenkin ennenaikaisia ja todennäköisesti lietsovat turhaa huolta, sillä direktiivi hakee vielä lopullista muotoaan.
Euroopan parlamentti hyväksyi Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ITREn tekemän ehdotuksen EPBD:n päivityksestä viime viikolla. Työ jatkuu nyt kolmikantaneuvotteluissa eli trilogissa komission, neuvoston ja parlamentin kesken kompromissin aikaansaamiseksi. Pääsiäisen jälkeen alkavat neuvottelut saataneen päätökseen kesällä tai alkusyksyyn mennessä, jolloin tiedämme tulevat vaatimukset. Jäsenvaltioiden täytyy sen jälkeen viedä nämä vaatimukset kansalliseen lainsäädäntöön, jotka astuisivat voimaan noin vuoden 2026 alussa.
Uudisrakentamisessa nollaenergia muuttuu nollapäästöiksi
Tällä hetkellä voimassa oleva direktiivi ohjaa ennen kaikkea uudisrakentamista. Nykyinen lähes nollaenergiarakennuksen (NZEB) määritelmä tulee tämän direktiivin kirjauksista. Jatkossakin uudisrakentamista ohjataan kyseisellä direktiivillä, mutta määritelmä tulee muuttumaan ZEB-muotoon: Zero Emission Building, eli nollapäästöinen rakennus.
Uuden määritelmän mukaisesti jatkossa painotus on selkeästi käytetyssä energiassa, energiatehokkuutta silti unohtamatta. Energiatehokkuuden osalta vaatimustaso on kuitenkin maltillinen: kustannusoptimaaliset keinot on toteutettava, mutta ei sitä ylittäviä.
Sen osalta, mitä energiamuotoja rakennuksessa voidaan käyttää, joudumme vielä odottamaan neuvotteluiden tulosta, sillä ehdotukset poikkeavat melkoisesti toisistaan. Nuo vaateet tulevat todennäköisesti vaikuttamaan erityisesti kaukolämmön tuotantoon, jota on jatkossakin vähähiilistettävä.
Asuinrakennuksille laajat pakkokorjaukset epätodennäköisiä, muille sen sijaan kyllä
Iso kohu julkisuudessa on viime viikkoina koskenut erityisesti olemassa olevia asuinrakennuksia. Onneksi näiden korjaamisen osalta neuvotteluihin osallistuvien kolmen tahon ehdotukset ovat aika kaukana toisistaan, ja kovimmat niistä tuskin päätyvät lopulliseen direktiiviin.
Sen sijaan muille kuin asuinrakennuksille kaikki kolme tahoa ehdottavat pakkokorjauksia. Karkeasti ottaen siis huonoin kolmasosa kouluista, päiväkodeista, terveyskeskuksista, kaupoista ja toimistoista on korjattava seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tässäkin on jo valtavasti tekemistä ja isoja rahareikiä myös julkiselle sektorille.
Asuinrakennusten korjaamisellekin on jossain muodossa tulossa uusia vaatimuksia. Olemassa olevien asuinrakennusten osalta kaksi kolmesta eli parlamentti ja komissio ovat ehdottaneet pakkokorjauksia, neuvosto sen sijaan ehdottaa laajemmin asuinrakennuskannan energiatehokkuuden parantamista.
Lupaukset päästövähennyksistä lunastettava tekoina
Pakkokorjauksia perustellaan Pariisin ilmastosopimusta jalkauttavan EU:n Fit for 55 -ohjelman päästövähennystavoitteilla, joihin Suomikin on sitoutunut. Ja totta on, että jos EU:ssa halutaan karsia yli 40 prosenttia CO2-päästöistä, niin se myös edellyttää energiatehokkuusdirektiivin kaltaisia toimia. Poliitikkojen lupaukset ja puheet alkavat nyt muuttua teoiksi.
Direktiiviehdotuksessa on esitetty paljon muutakin uutta koskien esimerkiksi aurinkosähköä, sähköautojen latausta, tiedonsiirtoa ja rakennusten älyvalmiutta sekä talotekniikan automaatiota. Näiden osalta Suomi on kuitenkin suhteellisen hyvässä asemassa ja vaikutukset ovat ehkäpä suhteellisen vähäisiä. Laajasti ihmeteltynä lisäyksenä ehdotuksessa esitetään rakennuksen hiilijalanjäljen laskentaa ja tulosten pakollista ilmoittamista energiatodistuksen yhteydessä.
RT vie osaltaan Suomen ja rakennusteollisuuden viestiä direktiivin viimeistelyyn muun muassa yhteistyössä eurooppalaisen rakennusteollisuuden kattojärjestön FIECin kanssa. Muuten siis jäitä hattuun ja popcornit esille, kesän kolmikantaneuvotteluita kannattaa seurata rauhallisesti.
Jani Kemppainen
asiamies, rakentamisen kehitys ja energiatehokkuus
Rakennusteollisuus RT
Teksti on julkaistu alunperin Rakennusteollisuus RT:n blogissa.