Massiivipuurakenteiden energiamääräysten helpotukset tarkoittavat toteutuessaan paluuta 1960-luvulle
Samaan aikaan kun ympäristöministeriö edistää puurakentamista ympäristöperusteisiin vedoten, se on uusissa energiamääräyksissään antamassa massiivipuisille rakenteille merkittäviä helpotuksia. Rakennusteollisuus RT:n teettämien laskelmien mukaan massiivipuisen asuinkerrostalon vuotuinen energiankulutus ja hiilijalanjälki kaksinkertaistuisivat verrattuna määräysten mukaisiin muihin kerrostaloihin.
Ensi vuoden alussa voimaan tulevan rakennusten energiatehokkuusasetuksen mukaiset talot ovat lähes nollaenergiarakennuksia. Ne ovat erittäin energiatehokkaita ja niiden hyvin vähäinen energian tarve katetaan uusiutuvista lähteistä. Sääntöön on kuitenkin tulossa yksi poikkeus: massiivipuiset rakennukset.
Nykyinen, vuodelta 2012 peräisin oleva rakentamismääräyskokoelma antaa kevennyksiä hirsirakenteisen pientalon energiatehokkuusvaatimuksiin: sekä rakennuksen kokonaisenenergianakulutusta kuvaavaan E-lukuun että lämmönläpäisykertoimeen eli U-arvoon.
Rakennuksen vertailulämpöhäviön laskennassa hirsirakenteiselle seinälle voidaan käyttää U-arvoa 0,4, kun se on muilla rakennuksilla 0,17. Rakennuksen laskennallinen lämpöhäviö ei saa olla rakennukselle määriteltyä vertailulämpöhäviötä suurempi. Tällä niin sanotulla tasauslaskennalla tarkistetaan rakennuksen energiatalouden määräystenmukaisuus.
Hirsirakentamisen helpotuksia perusteltiin Suomen rakennusperinteellä. Ne myönnettiin alan teollisuudelle väliaikaiseksi ratkaisuksi, joista oli määrä luopua seuraavan eli nyt tehtävän uudistuksen yhteydessä. Tarkoitus oli, että kuuden vuoden sopeutumisaikana teollisuus pystyisi kehittämään sellaisia hirsirakenteisia ratkaisuja, jotka olisivat vertailukelpoisia muiden tuoteratkaisujen kanssa.
Hirsitalojen saama kevennys ulottuu jatkossa muihinkin massiivipuurakenteisiin ja kaikkiin rakennustyyppeihin
Uudessa, vielä vahvistamattomassa energiatehokkuusasetuksessa hirsirakentamisen saama helpotus ei pelkästään pysy voimassa, vaan se laajenee koskemaan kaikkia rakennustyyppejä. Lisäksi asetuksessa ei enää puhuta hirrestä vaan massiivipuusta, eli myös muun muassa CLT-rakenteiset eli ristiinliimatusta massiivipuusta koostuvat seinät saavat saman kohtelun, kun niiden keskimääräinen rakennepaksuus on vähintään 180 millimetriä.
Massiivipuisten rakennusten E-luvun helpotus tulee olemaan 5–15 prosenttia vaihdellen rakennustyypeittäin. U-arvon osalta helpotus on sama kuin nyt on ollut hirsiseinillä.
Todellisuudessa massiivipuisen 180 millimetriä paksun hirsi- tai CLT-rakenteisen seinän U-arvo on 0,57. Tämä on selkeästi korkeampi kuin vertailulämpöhäviön arvo (0,4), mutta täyttää määräykset, jos tasauslaskennassa seinärakenteen heikompi lämmöneristävyys kompensoidaan esimerkiksi tehokkaammalla ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla tai paremmalla tiiveydellä.
Laskelmat paljastavat energiantuhlauksen
Massiivipuisten rakennusten kevennetyt energiamääräykset tarkoittavat suurempaa energiankulutusta kuin muista runkomateriaaleista tehdyissä, vaatimukset täyttävissä rakennuksissa. Jotta tiedettäisiin, kuinka suureksi ero voi muodostua, Rakennusteollisuus RT teetti energialaskelmia kahdestatoista todellisesta rakennuksesta. Näistä kolme oli asuinkerrostaloa, kolme koulua, kolme päiväkotia ja kolme hoivakotia.
Kohteista tehtiin aina kaksi laskelmaa: toinen tulevien määräysten mukaisesta ”normaalirakennuksesta”, jossa seinärakenteen U-arvo oli 0,17, sekä toinen massiivipuisesta rakennuksesta, jossa U-arvo oli 0,57. Jälkimmäisistä osa menisi läpi määräyksistä sellaisenaan, koska rakennuksen tiiveys tai ilmanvaihtokone olivat jo vertailutasoa paremmat ja osassa niitä parannettiin. Käytännössä tällaiset toimenpiteet olisivat kustannusvaikutuksiltaan hyvin vähäisiä.
Lämmitysenergian vuosittaisen kulutuksen lisäys yksittäisissä kohteissa vaihteli 45 prosentin ja 130 prosentin välillä. Suurin ero oli kerrostaloissa, joissa lämmitysenergiankulutus kasvaisi keskimäärin 117 prosenttia eli yli kaksinkertaistuisi. Koulujen ja päiväkotien kohdalla puhutaan reilun 70 prosentin kasvusta hoivakotien jäädessä hieman alle 50 prosenttiin.
Lämmityskustannusten näkökulmasta kerrostalojen ja koulujen osalta olisi kyse noin kahden euron lisäkulusta rakennusneliölle vuodessa, kun päiväkotien ja hoivakotien osalta kustannuslisä olisi noin kolme euroa. Eli kustannusmielessä huonosti eristetty rakennus saattaa olla jopa melko kohtuullinen vaihtoehto, kun lämmitysenergian hinta on alhainen.
Massiivipuurakennusten hiilijalanjälki paisuu käyttöiän varrella
Tilanne näyttää hälyttävämmältä, kun katsotaan rakennusten hiilijalanjälkeä. Ympäristöministeriön pyrkimyksenähän on vähentää rakennusten päästöjä ja mahdollisesti ohjata tulevaisuudessa rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä myös lainsäädännöllä.
VTT:n tuoreessa raportissa 297, Puurakentaminen Euroopassa, oli vertailtu puu- ja betonikerrostalojen rakentamisen aikaisia, rakennusmateriaalien valmistuksen hiilipäästöjä. Tulokset soveltuvat tämän tarkastelun lähtökohdaksi, vaikka raportissa käytetty laskentamenettely on eurooppalaisen standardin vastainen jättäessään huomiotta rakennuksen pitkän käyttövaiheen ja sen aikana aiheutuvat päästöt.
Jokainen rakennus on yksilö ja on sen vuoksi laskettava aina tapauskohtaisesti erikseen, mutta keskiarvoilla voidaan tässä kuvata ilmiötä. Puukerrostalossa päästöt olivat 226 kgCO2/m2 ja betonikerrostalossa 395 kgCO2/m2. Laskemalla lukujen päälle rakennuksen lämmitysenergian käytöstä syntyvät vuosittaiset CO2-päästöt saadaan karkea kuva elinkaaren mittaan syntyvistä päästöistä.
Kun tarkastellaan kaukolämmön piirissä olevaa massiivipuista asuinkerrostaloa, rakentamisvaiheen vähäisempien päästöjen hyöty on syöty pois 32 vuodessa. Jos kaukolämmön ajatellaan vähentävän omia päästöjään Suomessa keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä vuosittain, on tuo sama raja-arvo 35 vuotta. Tämän jälkeen puukerrostalon päästöjen ylitys vertailurakennukseen nähden kasvaa vuosi vuodelta.
Puurakentamisen laskennalliset päästöhyödyt häviävät jo näitä raja-arvoja aiemmin, jos otettaisiin huomioon rakenteiden massiivisuuden vaikutus lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutukseen tai rakennuksen elinkaarenaikaisten huolto- ja korjaustoimenpiteiden tai purkuvaiheen päästöt, kuten standardi edellyttää. Nämä osaltaan tutkitusti kasvattavat puurakenteisen rakennuksen päästöjä suhteessa esimerkiksi kivirakenteisiin.
Sahaavatko puurakentamisen edistäjät omaa oksaansa vai ketä tässä sahataan silmään?
Puurakentamisen edistämisen nimissä ollaan nyt oikeuttamassa isompi energianhukka, suuremmat energialaskut kiinteistön omistajille, heikompi asumisviihtyvyys ja merkittävä päästöjen lisäys. Nähdäkseni tämä ei ainakaan täytä asetuksen perustana olevan energiatehokkuusdirektiivin ajatusta ’lähes nollaenergiarakennuksesta’.
Täytyy peruuttaa peräti 1960-luvulle, jotta massiivipuurakennuksille nyt sallittavalle energiatehottomuudelle löytyy vertailukohta. Vuonna 1976 asetettiin ulkoseinälle U-arvovaatimus 0,4 tai alle.
Tähän huoleen eräät tahot ovat reagoineet toteamalla, että eihän tuollaisia harakanpesiä aiota oikeasti rakentaa, sillä esimerkiksi nykyisin käytetyt CLT-rakenteet eristyksineen täyttävät korkeatkin vaatimukset. Tällöin herää kysymys, miksi tuollainen porsaanreikä on ylipäänsä tarpeen.
Mikäli helpotuksia myönnetään määräyksissä, kiusaus hyödyntää niitä myös käytännössä on iso, koska siten voi tinkiä rakentamiskustannuksista. En olisi kovin yllättynyt, jos esimerkiksi päiväkoti- tai koulukohteissa, kerrostaloista puhumattakaan, alkaisi ilmaantua markkinoille tällaisia riisuttuja ratkaisuja.
Katso myös:
Massiivipuurakentamisen saamien helpotusten vaikutus energiankulutukseen
Lähde:
Rakennusteollisuus RT