Rakentamismääräykset muuttuvat asetuksiksi, mutta minkälaisiksi?
Ensi vuoden alussa rakentamismääräykset korvautuvat uusilla asetuksilla. Kymmenestä asetuksesta vasta yhden sisältö on vahvistunut. Kaikki muut ovat vielä auki. Siirtymäaikaa voi pahimmillaan olla ainoastaan yksi päivä. Miten tässä näin on päässyt käymään?
Vuoden 2012 lopulla perustuslain muuttamisen yhteydessä ympäristöministeriölle annettiin viisi vuotta aikaa uusia kokonaisuudessaan rakentamismääräykset, koska määräystä ja ohjetta ei enää saa olla samassa viranomaisen dokumentissa. Tiekarttatyöskentelyllä ministeriössä pyrittiin hahmottamaan, miten asiassa edetään, jotta kiirettä ei tule ja asetukset saadaan hyvissä ajoin valmiiksi. RT ilmaisi huolensa aikataulusta ensimmäisen kerran kolmisen vuotta sitten, kun mitään ei oikein vielä näkynyt. Ministeriön virkamiesten mukaan hätää ei pitänyt olla.
Nyt, kun määräaikaan on jäljellä noin kolme kuukautta, on näkyviä tuloksia vielä vähän. Suunnittelijoiden ja työnjohdon pätevyydet sekä rakenteiden lujuusvaatimukset ovat olleet asetuksen turvin voimassa jo yli kaksi vuotta. Esteettömyysasetus on julkaistu, mutta ohje valmistuu vasta ensi vuoden puolella. Muuten tekemistä riittää ja lista on pitkä: rakennusten paloturvallisuus, pienten savupiippujen paloturvallisuus, kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteet, rakennusten kosteustekninen toimivuus, rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, energiatehokkuus jne.
Parhaillaan työn alla on vielä yhdeksän eri asetusta, joiden on määrä tulla voimaan 1.1.2018. Asetusten lisäksi myös maankäyttö- ja rakennuslakiin tulee muutoksia, joiden lopullista muotoa odotellaan ja jotka nekin astuvat voimaan käytännössä vuodenvaihteessa ilman siirtymäaikaa. Näiden lisäksi YM:n soveltava ohjeistus uupuu samalta määrältä asetuksia vielä pitkälle ensi vuoteen, mahdollisesti joistain jopa vuoden 2019 puolelle saakka.
Aikataulu on ollut tiedossa eikä yllätyksiä ole tullut, eli mikä on mennyt vikaan? Määräysten muutoksia valmistelevat virkamiehet ovat sinänsä tehneet kovan paineen alla parhaansa. Valtionhallinnon tehokkuusohjelma on purrut virkamiestyön määrään, mutta samaan aikaan ympäristöministeriössä on ollut laittaa lisämäärärahoja muuhun työhön. Ministeriön resurssien jakaminen ei ole osunut ihan kohdilleen, kun rakentamisen suunnitelmallisuuteen ja ennakoitavuuteen aivan keskeisesti vaikuttava uudistus on jäänyt oman onnensa nojaan.
Lausuntokierrokset keskeneräisten asetusten osalta on käyty kuluneen vuoden aikana. Osasta asetuksista ei ole edelleenkään tiedossa kuin lausuntovaiheen versiot. Vain esteettömyysasetuksesta tiedetään, millaisena se astuu voimaan. Tällä hetkellä ollaankin suuren ihmetyksen äärellä: Minkälaisia rakennuksia ensi vuonna saa rakentaa?
YM on tiedottanut, että suuria muutoksia nykykäytäntöihin ei ole tulossa. Olemme siis virkamiesten lupausten varassa, kunnes lopulliset asetukset näkevät päivänvalon. Rakentamisessa kuitenkin liikkuu isot rahat: kertarakennuttajan elämänsä suurimmasta investoinnista aina satojen miljoonien eurojen hankkeisiin, joita usein valmistellaan vuosia ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista. Kuka maksaa, jos ollaankin suunniteltu väärin eikä tulevat asetusvaatimukset täyty?
Tämän johdosta olen suositellut, että mikäli rakennusluvan hakeminen on suunnitteilla vuodenvaihteen ympärillä, kannattaa se jättää vielä tämän vuoden puolella ja sillä tavoin poistaa tulevista asetuksista aiheutuvat riskit. Rakennuslupahakemusta kun voi täydentää jälkeenpäin. En usko rakennusvalvontojenkaan tätä kauheasti vastustavan, heillä kun tulee olemaan samat haasteet asetusten tulkitsemisessa soveltavien ohjeiden puuttuessa.
Jani Kemppainen
Asiamies
Rakennusteollisuus RT